Hankalat vuorovaikutustilanteet Alzheimer-potilaan ja omaishoitajan välisessä suhteessa
Laine, Anu (2015)
2015
Puheviestinnän maisteriopinnot - Master's Programme in Speech Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292396
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292396
Tiivistelmä
Viestinnän ongelmat ovat yksi Alzheimer-potilaan omaishoitajan vakavimmista stressiä aiheuttavista tekijöistä, minkä vuoksi vuorovaikutuksen merkitystä läheisessä suhteessa ei ole syytä unohtaa. Tähän mennessä hankalien vuorovaikutustilanteiden tutkimus Alzheimerin taudin ja omaishoitajuuden kontekstissa ei ole ollut kovin kattavaa. Tutkimukset ovat usein keskittyneet havaittavissa oleviin toiminnallisiin haasteisiin tai konkreettisiin viestinnän ongelmiin. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia vuorovaikutustilanteita Alzheimer-potilaan omaishoitaja pitää hankalina ja miten ne vaikuttavat omaishoitajan ja potilaan väliseen suhteeseen sekä omaishoitajan hyvinvointiin. Tutkielmassa tarkastellaan myös sosiaalisen tuen yhteyttä omaishoitajan hyvinvointiin.
Tutkielman aineisto kerättiin laadullisin menetelmin Alzheimer-potilaan omaishoitajana toimivia puolisoita tai lapsia haastattelemalla. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, sillä sen todettiin parhaiten tuottavan tietoa hyvin arkaan ja emotionaaliseen tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin. Haastatteluun osallistui kymmenen Pirkanmaalla asuvaa omaishoitajaa, joiden kertomuksia tarkasteltiin aineistolähtöisin menetelmin.
Hankalat vuorovaikutustilanteet käsitetään tutkielman tulosten pohjalta ulkopuolelta havaittavien toiminnallisten ongelmien lisäksi myös niinä omaishoitajan ja Alzheimer-potilaan välisinä vuorovaikutustilanteina, jotka aiheuttavat vähintään toisessa osapuolessa voimakkaita kielteisiä tunnereaktioita. Omaishoitajat kokevat Alzheimerin taudin olevan syy hankalien vuorovaikutustilanteiden kehittymiselle. He tunnistavat tilanteiden vaikuttavan hyvinvointiinsa sekä heidän ja potilaan väliseen suhteeseen. Tulokset vahvistavat myös sosiaalisen tuen ja erityisesti vertaistuen myönteisiä vaikutuksia omaishoitajan hyvinvointiin.
Kokonaisuudessaan hankaliin vuorovaikutustilanteisiin keskittyvällä tutkimuksella kyetään paremmin ymmärtämään omaishoitajaa ja hänen kokemuksiaan. Tämän ansiosta omaishoitajille tarjottavia tukimuotoja voidaan kehittää ja omaishoitajien hyvinvointia parantaa. Omaishoitajien voidessa hyvin, heidän tarjoamansa huolenpidon laatu todennäköisesti paranee. Hoidon laatu heijastuu myös läheiseen suhteeseen, mikä voi puolestaan joko viivyttää tai aikaistaa Alzheimer-potilaan laitoshoitoon siirtymistä.
Tutkielman aineisto kerättiin laadullisin menetelmin Alzheimer-potilaan omaishoitajana toimivia puolisoita tai lapsia haastattelemalla. Menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, sillä sen todettiin parhaiten tuottavan tietoa hyvin arkaan ja emotionaaliseen tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin. Haastatteluun osallistui kymmenen Pirkanmaalla asuvaa omaishoitajaa, joiden kertomuksia tarkasteltiin aineistolähtöisin menetelmin.
Hankalat vuorovaikutustilanteet käsitetään tutkielman tulosten pohjalta ulkopuolelta havaittavien toiminnallisten ongelmien lisäksi myös niinä omaishoitajan ja Alzheimer-potilaan välisinä vuorovaikutustilanteina, jotka aiheuttavat vähintään toisessa osapuolessa voimakkaita kielteisiä tunnereaktioita. Omaishoitajat kokevat Alzheimerin taudin olevan syy hankalien vuorovaikutustilanteiden kehittymiselle. He tunnistavat tilanteiden vaikuttavan hyvinvointiinsa sekä heidän ja potilaan väliseen suhteeseen. Tulokset vahvistavat myös sosiaalisen tuen ja erityisesti vertaistuen myönteisiä vaikutuksia omaishoitajan hyvinvointiin.
Kokonaisuudessaan hankaliin vuorovaikutustilanteisiin keskittyvällä tutkimuksella kyetään paremmin ymmärtämään omaishoitajaa ja hänen kokemuksiaan. Tämän ansiosta omaishoitajille tarjottavia tukimuotoja voidaan kehittää ja omaishoitajien hyvinvointia parantaa. Omaishoitajien voidessa hyvin, heidän tarjoamansa huolenpidon laatu todennäköisesti paranee. Hoidon laatu heijastuu myös läheiseen suhteeseen, mikä voi puolestaan joko viivyttää tai aikaistaa Alzheimer-potilaan laitoshoitoon siirtymistä.