Ammattiin opiskelevien nuorten koettu terveys ja oireilu sekä niihin yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus ja toinen osa on tieteellisen aikakauslehden julkaisuharkintaan lähetetty tutkimusartikkeli (Jaakkola J., Rantanen A., Kivimäki H., Koivisto A-M. ja Joronen K.: Ammattiin opiskelevien tyttöjen ja poikien koettu terveydentila ja oireilu sekä terveyskäyttäytyminen koulutusaloittain).

Kirjallisuuskatsaus käsitteli nuorten koettua terveyttä ja oireilua sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon perusteella. Näkökulmana oli ammattiin opiskelevan nuoren elämänvaihe. Koetun terveyden on todettu kuvaavan nuorten hyvinvointia, toimintakykyä, terveyspalvelujen käyttöä ja terveyskäyttäytymistä. Nuorten kokemat fyysiset ja psyykkiset oireet ovat melko tavallisia ja haittaavat nuorten elämää monin tavoin. Perhetekijöillä sekä terveyskäyttäytymisellä on todettu olevan yhteys nuorten itsearvioituun terveyteen ja oireiluun.

Artikkelissa tarkasteltiin ammattiin opiskelevien tyttöjen ja poikien koettua terveydentilaa ja oireilua sekä terveyskäyttäytymistä koulutusaloittain. Aineistona oli vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn ammattiin opiskelevat ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijat (n=34554). Aineisto analysoitiin tilastollisesti erikseen tytöille ja pojille. Koetun terveydentilan, koetun oireilun ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koulutusaloihin tutkittiin ristiintaulukoinnilla ja tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliö -testillä. Tulosten mukaan koettu terveydentila, koettu oireilu ja terveyskäyttäytyminen olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä koulutusaloihin (p < 0.001). Eri koulutusaloilla painottuivat erilaiset terveydentilakokemukset, koetut oireet ja terveyskäyttäytymisen muodot.

Aikaisempi kirjallisuus ja tutkimustieto antoivat tietoa nuorten koetusta terveydestä ja oireilusta sekä perhetekijöiden, liikunnan harrastamisen, unen, tupakoinnin ja alkoholin käytön yhteyksistä niihin. Tämän pro gradu -tutkielman tutkimustulokset täydensivät tietoa nuorten hyvinvointieroista koulutuksen kontekstissa. Näiden perusteella hoitotyössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeviin ja toistuvasti oireileviin nuoriin sekä ottaa huomioon nuorten perhetausta ja mahdollinen terveydellinen riskikäyttäytyminen. Nuorten hyvinvointierojen syiden selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa, jotta terveydellisiin riskitekijöihin pystyttäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin lisäämään opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia.