People helping business : haastatteluanalyysi tiedon muodostuksesta henkilökohtaisessa valmennuksessa
Salo, Juhani (2015)
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292393
Tiivistelmä
Tutkin kuntosalilla tapahtuvaa henkilökohtaista valmennusta. Henkilökohtainen valmennus on syntynyt kuntosalilla, josta se on laajentunut koko arjen kattavaksi hyvinvointivalmennukseksi. Henkilökohtaisen valmennuksen tutkiminen ei ole siis pelkän urheilun tutkimusta vaan kokonaisten hyvinvointiteknologioiden tutkimista.
Henkilökohtainen valmennus on verrattain uusi ilmiö, jolloin siitä ei ole kattavaa kuvaa. Median tarjoama kuva valmennuksesta laihdutuskilpailuna ei ole osuva. Tutkimuksessani kysyn, miten valmentajat muodostavat tietoa valmennuksessa. Tutkimukseni edustaa tiedon sosiologiaa eikä urheilun sosiologiaa, sillä mielenkiintoni on tiedon muodostuksessa. Minua ei kiinnosta tiedon instrumentaalinen arvo, jolloin en kysy valmennuksen toimivuutta.
Tutkimukseni lähtee henkilökohtaisen valmennuksen historiallisesta taustoittamisesta. Osoitan ilmiön juurien löytyvän protestanttisesta etiikasta ja kehonrakennuksesta. Aineistossa valmennus esitetään nimenomaisesti hyvinvointivalmennuksena, joten taustoitan hyvinvoinnin ja terveyden käsitteet. Tässä yhteydessä esitän miten terveys mielletään eri tavoin sukupuolen ja iän mukaan. Aineiston olen kerännyt neljänä haastatteluna. Nämä haastattelut olen suorittanut yhden valmennusyhtiön sisällä. Metodologiani tulee toimijaverkostoteoriasta, koska tavoitteeni on ymmärtävä. Toimijaverkostoteoriaa noudattaen seuraan aineistosta toimintaa, mutten hyväksy toimijoiden selontekoja sellaisinaan.
Aineistoni valmentajien ammattitaito muodostuu kyvystä valmentaa hyvinvointia. Tutkin valmentajien ammattiaseman rakentumista puhemieheytenä. Esitän tapoja, joilla valmentajat toimivat puhemiehinä hyvinvoinnille. Esitän minkä instrumenttien ja asiantilojen puhemiehenä valmentajat toimivat. Puhemiehen käsitteen olen ottanut Bruno Latourilta.
Henkilökohtainen valmennus on verrattain uusi ilmiö, jolloin siitä ei ole kattavaa kuvaa. Median tarjoama kuva valmennuksesta laihdutuskilpailuna ei ole osuva. Tutkimuksessani kysyn, miten valmentajat muodostavat tietoa valmennuksessa. Tutkimukseni edustaa tiedon sosiologiaa eikä urheilun sosiologiaa, sillä mielenkiintoni on tiedon muodostuksessa. Minua ei kiinnosta tiedon instrumentaalinen arvo, jolloin en kysy valmennuksen toimivuutta.
Tutkimukseni lähtee henkilökohtaisen valmennuksen historiallisesta taustoittamisesta. Osoitan ilmiön juurien löytyvän protestanttisesta etiikasta ja kehonrakennuksesta. Aineistossa valmennus esitetään nimenomaisesti hyvinvointivalmennuksena, joten taustoitan hyvinvoinnin ja terveyden käsitteet. Tässä yhteydessä esitän miten terveys mielletään eri tavoin sukupuolen ja iän mukaan. Aineiston olen kerännyt neljänä haastatteluna. Nämä haastattelut olen suorittanut yhden valmennusyhtiön sisällä. Metodologiani tulee toimijaverkostoteoriasta, koska tavoitteeni on ymmärtävä. Toimijaverkostoteoriaa noudattaen seuraan aineistosta toimintaa, mutten hyväksy toimijoiden selontekoja sellaisinaan.
Aineistoni valmentajien ammattitaito muodostuu kyvystä valmentaa hyvinvointia. Tutkin valmentajien ammattiaseman rakentumista puhemieheytenä. Esitän tapoja, joilla valmentajat toimivat puhemiehinä hyvinvoinnille. Esitän minkä instrumenttien ja asiantilojen puhemiehenä valmentajat toimivat. Puhemiehen käsitteen olen ottanut Bruno Latourilta.