"Freelancerin nyt pitää sitten osata itse oikeastaan kaikki" : kääntäjien tietoteknisten taitojen kartoitusta kyselytutkimuksella
Suppanen, Outi (2015)
2015
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292387
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510292387
Tiivistelmä
Tutkimukseni on kyselytutkimus suomalaisten kääntäjien tietoteknisistä taidoista. Päädyin aiheeseen pro gradu -ohjaajani professori Mikhail Mikhailovin sitä ehdotettua. Tietotekniset työkalut ovat erottamaton osa nykykääntäjän työtä, mutta yliopistojen käännöstieteellinen koulutus ei pysy työelämän kehityksen tahdissa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Millaisia tietoteknisiä taitoja kääntäjillä on? Ovatko kääntäjäopiskelijat saaneet riittävästi ICT-opetusta koulutuksensa aikana? Millaisia taitoja kääntäjät itse kokevat tarvitsevansa työssään? Aihe on ajankohtainen ja tutkimuksen kohde jatkuvasti muuttuva.
Tutkimukseni aineisto koostuu sähköisellä kyselylomakkeella (E-lomake 3 -sovellus, http://elomake3.uta.fi/) kerätyistä vastauksista. Vastauksia tuli eniten Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista, mutta yksittäisiä vastauksia myös muista maista. Kyselylomake koostui neljästä osiosta: 1) vastaajan tiedot, 2) vastaajan oman tietoteknisen tason arviointi, 3) vastaajan saaman tietoteknisen taidon opetuksen arviointi ja 4) tietoteknisten taitojen tärkeyden arviointi työelämän kannalta. Verkkokyselyyni vastasi yhteensä 238 Suomessa asuvaa tai vaikuttavaa kääntäjää. Vastaajista 76,05 % on naisia, 22,69 % on miehiä ja 1,26 % muita tai haluttomia kertomaan. Noin puolet vastaajista on suorittanut tai suorittaa parhaillaan käännöstieteellistä tutkintoa. Kyselyyn vastasi eri-ikäisiä ja eri työkielten kääntäjiä, ylivoimaisesti yleisin työkieli oli englanti.
Kaikilla vastaajilla on vähintään kohtalainen tietotekninen osaaminen perustaidoissa, kuten tekstinkäsittelyssä ja muotoilussa, tietokoneen ylläpidossa ja tiedonhaussa internetistä. Erikoistuneemman ICT-osaamisen hallinnassa on vaihtelua. Vastaajista 23,11 % kertoo, ettei käytä lainkaan tai ei osaa käyttää käännöstyökaluja, mikä on samansuuntainen osuus kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Koulutuksesta saadut ICT-taidot jäävät yleisesti matalalle tasolle. Käännöstieteellisen tutkinnon suorittaneiden alle 36-vuotiaiden vastaajien arviot koulutuksesta saaduista taidoista ovat korkeammat kuin muun alan tutkinnon suorittaneilla saman ikäryhmän vastaajilla tekstin muotoilussa, tekstinkäsittelyssä, käännösmuistiohjelmien käytössä ja internettiedonhaussa. Kaikki vastaajat pitivät tärkeinä taitoina tiedonhakua, tekstinkäsittelyohjelman ja käännösmuistiohjelmien käyttöä. Taitojen arvostus vaihteli eri erikoistumisalojen ja pää- tai sivutoimisten kääntäjien kesken. Monet vastaajat mainitsivat erikseen hyödyllisenä taitona esimerkiksi nopean kirjoitustavan, tiedostojen hallinnan ja kyvyn keskittyä kääntämiseen jatkuvasta sähköpostiviestivirrasta huolimatta.
Tutkimukseni aineisto koostuu sähköisellä kyselylomakkeella (E-lomake 3 -sovellus, http://elomake3.uta.fi/) kerätyistä vastauksista. Vastauksia tuli eniten Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoista, mutta yksittäisiä vastauksia myös muista maista. Kyselylomake koostui neljästä osiosta: 1) vastaajan tiedot, 2) vastaajan oman tietoteknisen tason arviointi, 3) vastaajan saaman tietoteknisen taidon opetuksen arviointi ja 4) tietoteknisten taitojen tärkeyden arviointi työelämän kannalta. Verkkokyselyyni vastasi yhteensä 238 Suomessa asuvaa tai vaikuttavaa kääntäjää. Vastaajista 76,05 % on naisia, 22,69 % on miehiä ja 1,26 % muita tai haluttomia kertomaan. Noin puolet vastaajista on suorittanut tai suorittaa parhaillaan käännöstieteellistä tutkintoa. Kyselyyn vastasi eri-ikäisiä ja eri työkielten kääntäjiä, ylivoimaisesti yleisin työkieli oli englanti.
Kaikilla vastaajilla on vähintään kohtalainen tietotekninen osaaminen perustaidoissa, kuten tekstinkäsittelyssä ja muotoilussa, tietokoneen ylläpidossa ja tiedonhaussa internetistä. Erikoistuneemman ICT-osaamisen hallinnassa on vaihtelua. Vastaajista 23,11 % kertoo, ettei käytä lainkaan tai ei osaa käyttää käännöstyökaluja, mikä on samansuuntainen osuus kuin aiemmissakin tutkimuksissa. Koulutuksesta saadut ICT-taidot jäävät yleisesti matalalle tasolle. Käännöstieteellisen tutkinnon suorittaneiden alle 36-vuotiaiden vastaajien arviot koulutuksesta saaduista taidoista ovat korkeammat kuin muun alan tutkinnon suorittaneilla saman ikäryhmän vastaajilla tekstin muotoilussa, tekstinkäsittelyssä, käännösmuistiohjelmien käytössä ja internettiedonhaussa. Kaikki vastaajat pitivät tärkeinä taitoina tiedonhakua, tekstinkäsittelyohjelman ja käännösmuistiohjelmien käyttöä. Taitojen arvostus vaihteli eri erikoistumisalojen ja pää- tai sivutoimisten kääntäjien kesken. Monet vastaajat mainitsivat erikseen hyödyllisenä taitona esimerkiksi nopean kirjoitustavan, tiedostojen hallinnan ja kyvyn keskittyä kääntämiseen jatkuvasta sähköpostiviestivirrasta huolimatta.