Die Fehlerkorrektur bei den Vorschulkindern "ich bin, ich heiße Giraffe"
Feodoroff, Annika (2015)
Feodoroff, Annika
2015
Saksan kielen ja kulttuurin maisteriopinnot - Master's Programme in German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510282383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510282383
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereen saksankielisen esikoulun lasten ja esikoulun opettajan tekemiä virheitä heidän puhuessaan saksaa. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia virheitä lapset ja opettaja tekevät, miten näitä virheitä korjataan ja kuka niitä korjaa. Tutkimuksessa myös käy ilmi, että opettaja ei ole ainut, joka korjaa virheitä, vaan virheen tekijä voi korjata myös omia virheitään.
Tutkielman aineistona toimivat omat havaintoni ja muistiinpanoni esikoulussa. Olin havainnoimassa esikoulussa useasti ja aluksi tein vain muistiinpanoja ja tarkkailin lapsia. Analyysini materiaalin sain nauhoittamalla lasten ja opettajan kommunikointia ja myöhemmin kirjoitin nauhoituksesta transkription, jonka avulla analysoin virheitä.
Jaoin virheet eri ryhmiin sen perusteella, kenen virheitä korjattiin ja ketkä ne korjasivat. Halusin analyysiini ottaa vielä mukaan ne virheet, joita kukaan ei korjannut. Korjaamattomat virheet jaoin myös ryhmiin sen perusteella, minkälaisia virheet olivat. Analysoin jokaista virhettä, minkälainen virhe se oli ja miten se korjattiin.
Tutkielmassa selvisi, että opettaja korjasi eniten esikoululaisten virheitä, mikä oli odotettuakin. Väärä informaatio puhuessa ja kielioppivirheet olivat yleisimpiä lasten keskuudessa. Opettaja keskittyi selvästi pääosin sanavirheisiin lasten puhuessa. Analyysissa kävi ilmi, että tärkeämpää on keskittyä eri sisältöjen ja teemojen ymmärtämiseen, kuin korjata jokainen pieni virhe lasten puhuessa saksaa. Virheiden korjaaminen vaikuttaa suoraan lapsen motivaatioon puhua ylipäänsä vierasta kieltä. Oleellisinta vierasta kieltä puhuessa on saada välitettyä oikea tieto kuuntelijalle.
Tutkielman aineistona toimivat omat havaintoni ja muistiinpanoni esikoulussa. Olin havainnoimassa esikoulussa useasti ja aluksi tein vain muistiinpanoja ja tarkkailin lapsia. Analyysini materiaalin sain nauhoittamalla lasten ja opettajan kommunikointia ja myöhemmin kirjoitin nauhoituksesta transkription, jonka avulla analysoin virheitä.
Jaoin virheet eri ryhmiin sen perusteella, kenen virheitä korjattiin ja ketkä ne korjasivat. Halusin analyysiini ottaa vielä mukaan ne virheet, joita kukaan ei korjannut. Korjaamattomat virheet jaoin myös ryhmiin sen perusteella, minkälaisia virheet olivat. Analysoin jokaista virhettä, minkälainen virhe se oli ja miten se korjattiin.
Tutkielmassa selvisi, että opettaja korjasi eniten esikoululaisten virheitä, mikä oli odotettuakin. Väärä informaatio puhuessa ja kielioppivirheet olivat yleisimpiä lasten keskuudessa. Opettaja keskittyi selvästi pääosin sanavirheisiin lasten puhuessa. Analyysissa kävi ilmi, että tärkeämpää on keskittyä eri sisältöjen ja teemojen ymmärtämiseen, kuin korjata jokainen pieni virhe lasten puhuessa saksaa. Virheiden korjaaminen vaikuttaa suoraan lapsen motivaatioon puhua ylipäänsä vierasta kieltä. Oleellisinta vierasta kieltä puhuessa on saada välitettyä oikea tieto kuuntelijalle.