Henkirikoksen uhrien läheisten saama ja toivoma sosiaalinen tuki

Abstract

Pro gradu tutkielma koostui kahdesta osasta. Julkaisuharkintaan lähetettävästä artikkelista Henkirikosten uhrien läheisten saama ja toivoma sosiaalinen tuki (Korpimäki E, Kaunonen M & Aho A L 2015) ja täydentävästä kirjallisuusosasta, jossa tarkasteltiin tutkielman eettisiä ratkaisuja.

Artikkelissa tarkoituksena oli kuvata henkirikoksen uhrien läheisten tukiverkostoa sekä saatua ja toivottua sosiaalista tukea. Tutkimuskysymyksinä olivat: 1) Keneltä ja millaista myönteistä sosiaalista tukea henkirikoksen uhrien läheiset ovat saaneet? 2) Keneltä ja millaista kielteistä sosiaalista tukea henkirikoksen uhrien läheiset ovat saaneet? 3) Keneltä ja millaista sosiaalista tukea henkirikoksen uhrien läheiset olisivat toivoneet saavansa? Tutkimusaineisto koostui 26 henkirikosuhrien läheisten vastauksesta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella surujärjestön nettisivustolta ja suljetuilta keskustelupalstoilta. Kyselyssä oli strukturoituja taustatietokysymyksiä sekä kaksi avointa kysymystä tuen saamisesta. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä. Henkirikoksen uhrien läheisten tukiverkosto koostui terveydenhuollon ammattilaisista, viranomaisista, tukiyhdistyksestä, yhteiskunnasta, läheisistä, lemmikeistä, vertaisista sekä korkeammasta hengellisestä voimasta. Saatu myönteinen tuki oli psyykkistä, vuorovaikutuksellista, henkistä voimavaratukea ja konkreettista tukea. Kielteinen tuki, jota läheiset saivat, oli epäinhimillisyyttä, empatian puutetta ja riittämätöntä tukea. Läheiset olisivat toivoneet inhimillisyyttä ja konkreettista sekä psyykkistä tukea.

Yhteenveto-osassa peilattiin tutkijan empiirisessä tutkimuksessa tekemiä ratkaisuja kirjallisuuteen, joka pohjautui Nürnbergin säännöstöön, Helsingin julistuksen eettisiin periaatteisiin ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) hyvää tieteellistä käytäntöä edistäviin ja vilpillisyyttä ennaltaehkäiseviin ohjeistuksiin. Tutkimuksen suunnittelussa ja aiheen valinnassa tutkija pohti ja vakuuttui aiheen tutkimisen oikeutuksesta. Osallistujien itsemääräämisoikeutta kunnioitettiin ja aineiston keruussa sekä analysoinnissa pyrittiin laadukkaaseen ja oikeaan tulkintaan. Tutkimuksen tulokset tullaan julkaisemaan ja tutkija pyrki raportoimaan prosessin siten, että tiedeyhteisö voi arvioida sitä. Tutkija pyrki jatkuvasti tiedostamaan ja minimoimaan omat oletuksensa, jotta ne eivät ohjanneet tutkimusta. Eettisiä ohjeita noudatettiin tässä tutkimuksessa huomioiden kohderyhmän ja tutkimusaiheen sensitiivisyys, eikä niistä tingitty.

ABSTRACT The social support sought and obtained by the bereaved of homicide victims

This Master’s thesis consists of two parts: 1) an article, The social support sought and obtained by the bereaved of homicide victims (Korpimäki E, Kaunonen M & Aho A L 2015), which has been sent for consideration for publication, and 2) a supplementary literature part in which the findings of the study are examined from an ethical perspective.

The purpose of this thesis was to determine from where the bereaved of homicide victims seek and receive support, and to detail the nature of that support. My research questions were: 1)What kind of positive social support have the bereaved of homicide victims received, and from whom? 2) What kind of negative social support have the bereaved of homicide victims received, and from whom? 3) What kind of social support did the bereaved of homicide victims want, and from whom? The research material was collected using an electronic questionnaire through the internet forums of different grief support organizations. A total of 26 respondents completed the questionnaire. Questions relating to background information were structured and questions relating to obtaining support were open. The material was analyzed using qualitative content analysis. The support network for the bereaved of homicide victims consisted of professionals, public health service authorities, support associations, societies, close ones, pets, peers, and religion. The positive support obtained was psychological and interactive, and it took the form of concrete support and support for mental resources. The bereaved also experienced negative support, such as inhumane treatment, a lack of the empathy, and inadequate support. The bereaved sought empathy and concrete and psychological support.

In the supplementary literature part of this thesis, the findings made in the empirical part of the study are examined from the perspective of ethical literature, based on the Nuremberg Code, the Declaration of Helsinki and the Finnish Advisory Board on Research Integrity’s instructions on promoting good scientific practice and preventing fraudulence. In planning the study and choosing the subject, the researcher was convinced of the ethicality and merits of examining this issue through contacting the bereaved. The participants’ autonomy was respected, and the researcher strove to maintain professionalism and accuracy when collecting and analyzing the material. The results of the study will be published, and the research was intended to be scientifically useful and accessible to the scientific community. The researcher aimed to be conscious of her assumptions and to minimize their impact on the study. Ethical guidelines were adhered to closely in this study, and the researcher was sensitive to the respondents and the subject of study.