Tarkastuslautakunnan alaisen ulkoisen tarkastustoimen henkilöstön riippumattomuus sairaanhoitopiireissä
Pelvola, Kirsi (2015)
Pelvola, Kirsi
2015
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510242376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510242376
Tiivistelmä
Tilintarkastusta ja tarkastuslautakunnan arviointia tekevän henkilöstön riippumattomuus tarkastuskohteesta on ammattikunnan toiminnan uskottavuuden ja työn luotettavuuden lähtökohta. Tutkimus on kuntasektorin ulkoisen valvonnan riippumattomuuden case- eli tapaustutkimus, jossa tutkimuksen kohteena ovat sairaanhoitopiirit ja niissä työskentelevä tarkastuslautakunnan alainen henkilöstö. Kunnissa ulkoinen valvonta muodostuu kokonaisuudesta, jossa toisiaan täydentävät tilintarkastaja, tarkastuslautakunta sekä niitä avustava kunnan palveluksessa oleva oma ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat keskeisimmät riippumattomuutta ja objektiivisuutta uhkaavat tekijät ja olosuhteet sairaanhoitopiirien kuntayhtymien palveluksessa olevan ulkoisen tarkastuksen henkilöstön osalta. Tutkimuksessa on huomioitu sekä tilintarkastus- että arviointitehtävien näkökulmat.
Riippumattomuussuhteita tarkasteltiin päämies-agenttiteorian valossa. Keskeisimpiä lähtökohtia johtopäätösten tekemiselle olivat kuntalaki, tilintarkastuslaki, julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa sekä kansainväliset tilintarkastajien ammattistandardit. Aiempi tutkimustieto liittyy pääasiassa tilintarkastajan riippumattomuuden tutkimukseen yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin tarkastuksen ja arvioinnin tutkimuskirjallisuutta oli käytettävissä niukasti. Tämä tapaustutkimus pyrki paikkaamaan sitä tietoaukkoa. Vaikka julkisen sektorin tilintarkastusta ja arviointia ei ensisijaisesti koske yksityisen sektorin tilintarkastusta sääntelevä normiperusta, on riippumattomuutta ja objektiivisuutta silti tarkasteltava koko ammattikunnalle yhtenäisenä velvoitteena. Myös tämä tutkimus osoitti, että riippumattomuussääntely on ymmärretty yhtenäisesti koko ammattikunnan keskuudessa.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla, johon vastattiin anonyymisti. Lomake lähetettiin kaikille kohderyhmään kuuluville henkilöille kymmeneen eri sairaanhoitopiiriin. Vastaus-prosentti oli 69. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitopiirien ulkoinen tarkastustoimi ei kokonaisuutena arvioiden toimi täysin riippumattomana tehtävässään. Tuloksissa ei ilmennyt merkittäviä uhkia objektiivisuuteen liittyen, vaan painopiste oli pääasiassa toiminnan järjestämistavoissa: keskeisin ammattiryhmän riippumattomuutta ja objektiivisuutta uhkaava tekijä on kaksoisrooli, jossa saman henkilön työtehtävät on jaettu sekä sisäiseen että ulkoiseen tarkastukseen. Myös osallistuminen poliittiseen toimintaan nähtiin teoreettisena uhkana. Muilta osin tulokset myötäilivät aiempia riippumattomuustutkimuksia. Tulokset myös osoittivat, että tarkastustoimen henkilöstön riippumattomuutta ei ole arvioitu siinä määrin, mitä esimerkiksi laadunvarmistuksessa ohjeistetaan. Tulokset ovat jokseenkin yleistettävissä julkisen sektorin tarkastus- ja arviointitoiminnassa.
Riippumattomuussuhteita tarkasteltiin päämies-agenttiteorian valossa. Keskeisimpiä lähtökohtia johtopäätösten tekemiselle olivat kuntalaki, tilintarkastuslaki, julkishallinnon hyvä tilintarkastustapa sekä kansainväliset tilintarkastajien ammattistandardit. Aiempi tutkimustieto liittyy pääasiassa tilintarkastajan riippumattomuuden tutkimukseen yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin tarkastuksen ja arvioinnin tutkimuskirjallisuutta oli käytettävissä niukasti. Tämä tapaustutkimus pyrki paikkaamaan sitä tietoaukkoa. Vaikka julkisen sektorin tilintarkastusta ja arviointia ei ensisijaisesti koske yksityisen sektorin tilintarkastusta sääntelevä normiperusta, on riippumattomuutta ja objektiivisuutta silti tarkasteltava koko ammattikunnalle yhtenäisenä velvoitteena. Myös tämä tutkimus osoitti, että riippumattomuussääntely on ymmärretty yhtenäisesti koko ammattikunnan keskuudessa.
Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselyn avulla, johon vastattiin anonyymisti. Lomake lähetettiin kaikille kohderyhmään kuuluville henkilöille kymmeneen eri sairaanhoitopiiriin. Vastaus-prosentti oli 69. Tulokset osoittivat, että sairaanhoitopiirien ulkoinen tarkastustoimi ei kokonaisuutena arvioiden toimi täysin riippumattomana tehtävässään. Tuloksissa ei ilmennyt merkittäviä uhkia objektiivisuuteen liittyen, vaan painopiste oli pääasiassa toiminnan järjestämistavoissa: keskeisin ammattiryhmän riippumattomuutta ja objektiivisuutta uhkaava tekijä on kaksoisrooli, jossa saman henkilön työtehtävät on jaettu sekä sisäiseen että ulkoiseen tarkastukseen. Myös osallistuminen poliittiseen toimintaan nähtiin teoreettisena uhkana. Muilta osin tulokset myötäilivät aiempia riippumattomuustutkimuksia. Tulokset myös osoittivat, että tarkastustoimen henkilöstön riippumattomuutta ei ole arvioitu siinä määrin, mitä esimerkiksi laadunvarmistuksessa ohjeistetaan. Tulokset ovat jokseenkin yleistettävissä julkisen sektorin tarkastus- ja arviointitoiminnassa.