Ryysyistä rikkauksiin - Suomen vetovoimaisin "Villi länsi"
Hakala, Miika (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082352
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitän kuntaimagon rakentamiseen ja kuntabrändien kehittymiseen liittyviä kysymyksiä. Käytän aineistona aihetta käsittelevää kirjallisuutta ja eri toimialojen ammattilaisten kanssa käytyjä keskusteluja. Erityisesti pohdin syitä Ylöjärven kunnan positiivisen imagon taustalla. Ylöjärvi on menestynyt imagotutkimuksissa hyvin jo yli 15 vuoden ajan.
Kuntaimagot ja kuntabrändit ovat asioita, joihin kunnissa varsinkaan aiemmin ei ole kauheasti kiinnitetty huomiota. Kuntaimagon rakentamista käsittelevän kirjallisuuden lähtökohdat löytyvät usein 1950- ja 1960-luvun yhdysvaltalaisesta kirjallisuudesta.
Suomessa kunnat alkoivat herätä markkinoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin 90- ja 2000-luvun taitteessa. Erilaiset iskulauseet ja mainospuheet ovat kuitenkin usein lainattu toiselta kunnalta, eivätkä korreloi yhtään kunnan todellisen tilanteen kanssa. Tutkielmassani käyn läpi muutamia esimerkkejä kunnista, jotka ovat onnistuneet hyvin toisista poikkeavan brändin luomisessa, keskittyen silti pääasiassa Ylöjärven kaupunkiin.
Tutkielmassani käy ilmi, että suurimpia tekijöitä Ylöjärven kaupungin positiiviseen kehitykseen on ollut 1960- ja 1970-luvuilla tapahtunut suuri poliittinen tahtotilan muutos, jossa eri yhteiskunnalliset toimijat päättivät yhteisvoimin kunnan johdolla korjata Ylöjärven asiat. Vain vuosikymmen aikaisemmin Ylöjärvi tunnettiin vielä lempinimellä Villi länsi . Tahtotilan muutoksen seurauksena kunnassa vallitsi yhteinen halu kääntää kunnan suunta ja kehitys kohti tämän päivän Ylöjärveä alkoi. Kuntaan muodostui vahva me-henki, joka näkyy muun muassa tavassa, jolla kunta hoitaa suhteitaan yrityksiin. Yhdessä tekemisen tärkeys korostuu toiminnassa. Toisena keskeisenä tekijänä Ylöjärven menestyksen taustalla on kuuluminen Tampereen vetovoimaiseen kaupunkiseutuun.
Kuntaimagot ja kuntabrändit ovat asioita, joihin kunnissa varsinkaan aiemmin ei ole kauheasti kiinnitetty huomiota. Kuntaimagon rakentamista käsittelevän kirjallisuuden lähtökohdat löytyvät usein 1950- ja 1960-luvun yhdysvaltalaisesta kirjallisuudesta.
Suomessa kunnat alkoivat herätä markkinoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin 90- ja 2000-luvun taitteessa. Erilaiset iskulauseet ja mainospuheet ovat kuitenkin usein lainattu toiselta kunnalta, eivätkä korreloi yhtään kunnan todellisen tilanteen kanssa. Tutkielmassani käyn läpi muutamia esimerkkejä kunnista, jotka ovat onnistuneet hyvin toisista poikkeavan brändin luomisessa, keskittyen silti pääasiassa Ylöjärven kaupunkiin.
Tutkielmassani käy ilmi, että suurimpia tekijöitä Ylöjärven kaupungin positiiviseen kehitykseen on ollut 1960- ja 1970-luvuilla tapahtunut suuri poliittinen tahtotilan muutos, jossa eri yhteiskunnalliset toimijat päättivät yhteisvoimin kunnan johdolla korjata Ylöjärven asiat. Vain vuosikymmen aikaisemmin Ylöjärvi tunnettiin vielä lempinimellä Villi länsi . Tahtotilan muutoksen seurauksena kunnassa vallitsi yhteinen halu kääntää kunnan suunta ja kehitys kohti tämän päivän Ylöjärveä alkoi. Kuntaan muodostui vahva me-henki, joka näkyy muun muassa tavassa, jolla kunta hoitaa suhteitaan yrityksiin. Yhdessä tekemisen tärkeys korostuu toiminnassa. Toisena keskeisenä tekijänä Ylöjärven menestyksen taustalla on kuuluminen Tampereen vetovoimaiseen kaupunkiseutuun.