Elintavat ja pitkäikäisyys
Viitaniemi, Mirjami (2015)
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-08-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082348
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä "Elintavat ja pitkäikäisyys" keskitytään erittäin vanhojen senhetkisiin ja elämänaikaisiin elintapoihin sekä erittäin vanhojen suhtautumiseen erilaisia elintapoja kohtaan. Tutkimusjoukkona ovat 90-vuotiaat ja sitä vanhemmat kotona asuvat tamperelaiset. Aineistona on käytetty vuonna 2010 tutkittujen henkilöiden koteihin lähetettyjä kyselylomakkeita sekä vuonna 2012 tehtyjä elämäntarinahaastatteluita.
Kirjallisuuskatsauksessa on selvitetty ajankohtaista tietoa erittäin vanhojen elintavoista sekä elintapojen vaikutuksia elinikään.
Kyselytutkimuksien perusteella vuoden 2010 90-vuotiaista 18 % noudatti erikoisruokavaliota, 48 % harrasti päivittäin liikuntaa, 7 % käytti päivittäin alkoholia ja 1,6 % oli tupakoitsijoita.
Elämäntarinahaastatteluissa selvisi ruuan saannin hankaluus etenkin lapsuus- ja sota-aikana. Omavaraisuus korostui haastatteluissa: marjastus ja sienestys olivat tärkeä osa ruuanhankintaa. Erittäin vanhojen ajankohtaista arkiruokailua kuvaavat termit "säännöllinen", "yksinkertainen" ja "perinteinen". Terveelliseksi on mielletty kasvisvoittoista ruokavaliota, mutta yksittäisenä mielipiteenä myös voita, punaista maitoa ja läskiä.
Fyysisen aktiivisuuden osalta elämäntarinahaastatteluissa ikäihmisten elämä kuvautuu aktiivisena. Muutamat ovat joutuneet luopumaan kokonaan liikkumisesta, useat vähentämään liikkumisen määrää. Usein tämä on ollut vaikea asia ja syitä on lueteltu muutamia: muun muassa "väsyminen", "sairaus", "ikä ja siitä johtuva häpeä".
Alkoholi kuvautuu salailtavana ja häpeällisenä asiana. Sitä nautitaan kohtuullisesti ja usein jonkin syyn vuoksi. Myös tupakointi näkyy negatiivisena tapana. Muutamat tupakoinnista mainitsevat kertoivat tupakoinnin aloittamisen liittyneen sota-aikaan.
Vaikka tutkimusjoukot ovat pieniä, on haastatteluiden ja kyselylomakkeiden tulokset samansuuntaisia. Näin voidaan ajatella, että tutkimuksen tulokset olisivat yleistettävissä suomalaisiin erittäin pitkäikäisiin, jotka ovat niin hyväkuntoisia, että asuvat vielä kotona.
Kirjallisuuskatsauksessa on selvitetty ajankohtaista tietoa erittäin vanhojen elintavoista sekä elintapojen vaikutuksia elinikään.
Kyselytutkimuksien perusteella vuoden 2010 90-vuotiaista 18 % noudatti erikoisruokavaliota, 48 % harrasti päivittäin liikuntaa, 7 % käytti päivittäin alkoholia ja 1,6 % oli tupakoitsijoita.
Elämäntarinahaastatteluissa selvisi ruuan saannin hankaluus etenkin lapsuus- ja sota-aikana. Omavaraisuus korostui haastatteluissa: marjastus ja sienestys olivat tärkeä osa ruuanhankintaa. Erittäin vanhojen ajankohtaista arkiruokailua kuvaavat termit "säännöllinen", "yksinkertainen" ja "perinteinen". Terveelliseksi on mielletty kasvisvoittoista ruokavaliota, mutta yksittäisenä mielipiteenä myös voita, punaista maitoa ja läskiä.
Fyysisen aktiivisuuden osalta elämäntarinahaastatteluissa ikäihmisten elämä kuvautuu aktiivisena. Muutamat ovat joutuneet luopumaan kokonaan liikkumisesta, useat vähentämään liikkumisen määrää. Usein tämä on ollut vaikea asia ja syitä on lueteltu muutamia: muun muassa "väsyminen", "sairaus", "ikä ja siitä johtuva häpeä".
Alkoholi kuvautuu salailtavana ja häpeällisenä asiana. Sitä nautitaan kohtuullisesti ja usein jonkin syyn vuoksi. Myös tupakointi näkyy negatiivisena tapana. Muutamat tupakoinnista mainitsevat kertoivat tupakoinnin aloittamisen liittyneen sota-aikaan.
Vaikka tutkimusjoukot ovat pieniä, on haastatteluiden ja kyselylomakkeiden tulokset samansuuntaisia. Näin voidaan ajatella, että tutkimuksen tulokset olisivat yleistettävissä suomalaisiin erittäin pitkäikäisiin, jotka ovat niin hyväkuntoisia, että asuvat vielä kotona.