Poliisin yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän johtaminen
Virtanen, Esa (2015)
2015
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Administration
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201510082345
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan poliisin yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän johtamista. Tutkielmassa muodostetaan käsitys millainen verkosto yhteinen kansainvälinen tutkintaryhmä on ja mitä sen johtaminen on. Tutkimuksessa selvitetään onko siinä johtamisen kannalta verkostona joitain erityispiirteitä sekä mitä po. verkosto edellyttää johtajalta edellytettyjen ominaisuuksien valossa.
Poliisi voi käyttää toimivaltaansa vain Suomen valtion alueella. Rikollisuuden alati globalisoiduttua eri maiden esitutkintaviranomaisten tehokkaan toiminnan edellytyksien turvaamiseksi on luotu erilaisia kansainvälisiä oikeudellisia instrumentteja. Kansainvälinen oikeusapumenettely on yksi po. instrumenteista ja yhteinen kansainvälinen tutkintaryhmä yksi oikeusavun toteuttamisen muoto. Oikeusapumenettely perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja sopimuskumppania ei voida velvoittaa toimenpiteisiin käskemällä. Tämä luo johtamiselle erilaisia reunaehtoja menettelytapojen suhteen verrattuna Suomen sisäisiin esitutkintoihin, joissa eri toimijoita voidaan lakiin perustuen velvoittaa suorittamaan toimenpiteitä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Aineisto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen haastatteluaineisto on kerätty poliisipäällystön opintojen opinnäytetyön tekemisen yhteydessä vuosien 2010 - 2011 aikana. Toinen, ensimmäistä aineistoa täydentävä haastatteluaineisto on kerätty kevään 2015 aikana sähköposti- ja puhelinhaastatteluilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu johtamisen, erityisesti verkostojohtamisen sekä prosessi- ja projektijohtamisen tarkastelusta. Em. lisäksi tutkimuksessa on keskeistä verkosto käsitteenä ja miten yhteinen kansainvälinen tutkintaryhmä asemoituu näiden em. käsitteiden valossa.
Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta kansainvälisen verkoston toiminnan edellyttämät johtamisen painopistealueet. Se edellyttää poliisin tutkinnanjohtajalta erilaista suhtautumista johtamiseen ja johtamisen ydintehtäviin kuin perinteinen toimivaltaan ja hierarkiaan nojautuva johtaminen. Vaikka kirjallisuuden ja aineiston valossa verkoston, tässä tapauksessa yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän, johtaminen ei näyttäisi edellyttävän erityisiä ominaisuuksia julkishallinnon johtajalta, edellyttää se kuitenkin selkeästi vastuunottoa eri prosesseista kuin perinteinen esitutkinta ja huomattavasti ennakoivampaa johtamista. Johtajan substanssiosaaminen tulee olla itse johtamisessa.
Tutkielma soveltuu lukumateriaaliksi henkilölle joka haluaa tutustua poliisin kansainväliseen verkostomaiseksi muodostetun esitutkinnan johtamiseen. Samalla se antaa aineistonsa valossa käsityksen siitä, mitä ominaisuuksia poliisin tutkinnanjohtajalta yleisesti edellytetään. Lisäksi tutkimus nostaa esille kysymyksen yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän johtamiskokemusten hyödynnettävyydestä kansallisesti poliisin johtamisessa ja sen tutkimuksessa.
Poliisi voi käyttää toimivaltaansa vain Suomen valtion alueella. Rikollisuuden alati globalisoiduttua eri maiden esitutkintaviranomaisten tehokkaan toiminnan edellytyksien turvaamiseksi on luotu erilaisia kansainvälisiä oikeudellisia instrumentteja. Kansainvälinen oikeusapumenettely on yksi po. instrumenteista ja yhteinen kansainvälinen tutkintaryhmä yksi oikeusavun toteuttamisen muoto. Oikeusapumenettely perustuu kansainvälisiin sopimuksiin ja sopimuskumppania ei voida velvoittaa toimenpiteisiin käskemällä. Tämä luo johtamiselle erilaisia reunaehtoja menettelytapojen suhteen verrattuna Suomen sisäisiin esitutkintoihin, joissa eri toimijoita voidaan lakiin perustuen velvoittaa suorittamaan toimenpiteitä.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Aineisto koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen haastatteluaineisto on kerätty poliisipäällystön opintojen opinnäytetyön tekemisen yhteydessä vuosien 2010 - 2011 aikana. Toinen, ensimmäistä aineistoa täydentävä haastatteluaineisto on kerätty kevään 2015 aikana sähköposti- ja puhelinhaastatteluilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu johtamisen, erityisesti verkostojohtamisen sekä prosessi- ja projektijohtamisen tarkastelusta. Em. lisäksi tutkimuksessa on keskeistä verkosto käsitteenä ja miten yhteinen kansainvälinen tutkintaryhmä asemoituu näiden em. käsitteiden valossa.
Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta kansainvälisen verkoston toiminnan edellyttämät johtamisen painopistealueet. Se edellyttää poliisin tutkinnanjohtajalta erilaista suhtautumista johtamiseen ja johtamisen ydintehtäviin kuin perinteinen toimivaltaan ja hierarkiaan nojautuva johtaminen. Vaikka kirjallisuuden ja aineiston valossa verkoston, tässä tapauksessa yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän, johtaminen ei näyttäisi edellyttävän erityisiä ominaisuuksia julkishallinnon johtajalta, edellyttää se kuitenkin selkeästi vastuunottoa eri prosesseista kuin perinteinen esitutkinta ja huomattavasti ennakoivampaa johtamista. Johtajan substanssiosaaminen tulee olla itse johtamisessa.
Tutkielma soveltuu lukumateriaaliksi henkilölle joka haluaa tutustua poliisin kansainväliseen verkostomaiseksi muodostetun esitutkinnan johtamiseen. Samalla se antaa aineistonsa valossa käsityksen siitä, mitä ominaisuuksia poliisin tutkinnanjohtajalta yleisesti edellytetään. Lisäksi tutkimus nostaa esille kysymyksen yhteisen kansainvälisen tutkintaryhmän johtamiskokemusten hyödynnettävyydestä kansallisesti poliisin johtamisessa ja sen tutkimuksessa.