"Kyllä yhteistyö on valttia" - yhteistyö kehittämisverkostossa : vieraskielisen opetuksen kehittämishankkeen arviointitutkimus.
Helminen, Laura (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509242314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509242314
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee yhteistyön toimivuutta vieraskielisen opetuksen kehittämiseen suuntautuneessa FIS-STEPS -verkostohankkeessa. Tutkimuksessa pureuduttiin erityisesti yhteistyömuotojen kuvailemiseen ja selittämiseen jäsentämällä yhteistyön mekanismeja viiden kaupungin yhdistävässä verkostokontekstissa.
Tutkimus toteutettiin arviointitutkimuksena. Yhteistyön toimivuutta arvioitiin viiden kaupungin (Tampere, Espoo, Vantaa, Kuopio ja Turku) muodostaman hankeorganisaation toimijoiden näkökulmista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 17 teemahaastattelusta. Aineiston analyysi nojautui realistiseen arviointiteoriaan, jonka pohjalta yhteistyön mekanismeja verkoston luomia konteksteja jäsennettiin. Lisäksi yhteistyön toimivuuden edistäviä ja jarruttavia tekijöitä tunnistettiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutustumisen ja avoimen keskustelun kautta verkoston toimijat saavuttivat luottamusta toisiinsa. Verkosto koettiin tärkeänä vaikutuskanavana ja mahdollisuutena yhtenäistää vieraskielistä opetusta kansallisesti. Verkosto koettiin myös merkittävänä hyvien käytänteiden ja toimintatapojen, tuen ja ideoiden jakamisen areenana. Verkoston toiminnassa kuitenkin ilmeni myös epäselvyyttä työn- ja vastuunjaossa. Lisäksi verkostokumppanien eri tarpeet ja toimintaympäristöt asettivat haasteita yhteisen vision ja tavoitteiden määrittelemiseksi. Tutkimuksesta kävi ilmi myös toimijoiden kiireisyys ja hankeväsymyksen piirteitä. Toimintaa jarruttavat tekijät kaiken kaikkiaan näkyivät alentuneena sitoutumisena toimintaan.
Tutkimustuloksista nousseiden havaintojen perusteella FIS-STEPS-verkoston toimintaa voisi parantaa jaetulla johtamisella, sekä toimijoiden tai toimintatapojen uudelleen organisoimisella. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta toiminnassa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota paikallistasojen toimintaan ja osallistamiseen. Verkoston tehokkuuden ja jatkuvuuden kannalta toimijoiden olisi syytä huomioida entistä enemmän sähköisten yhteydenpitomenetelmien, sekä avoimien alustojen hyödyntämistä yhteistyössä.
Verkostot yhteistyön muotona voidaan nähdä tulevaisuudessakin hyödyttävän yhteiskuntaa konkreettisesti. Parhaimmillaan verkostot luovat yhteisöllisyyttä, uusia innovaatioita ja kehitysyhteistyötoimintaa yli kuntarajojen. Verkostotutkimus siten palvelee tulevaisuudessa vastaavien yhteistyömuotojen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin arviointitutkimuksena. Yhteistyön toimivuutta arvioitiin viiden kaupungin (Tampere, Espoo, Vantaa, Kuopio ja Turku) muodostaman hankeorganisaation toimijoiden näkökulmista. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 17 teemahaastattelusta. Aineiston analyysi nojautui realistiseen arviointiteoriaan, jonka pohjalta yhteistyön mekanismeja verkoston luomia konteksteja jäsennettiin. Lisäksi yhteistyön toimivuuden edistäviä ja jarruttavia tekijöitä tunnistettiin.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutustumisen ja avoimen keskustelun kautta verkoston toimijat saavuttivat luottamusta toisiinsa. Verkosto koettiin tärkeänä vaikutuskanavana ja mahdollisuutena yhtenäistää vieraskielistä opetusta kansallisesti. Verkosto koettiin myös merkittävänä hyvien käytänteiden ja toimintatapojen, tuen ja ideoiden jakamisen areenana. Verkoston toiminnassa kuitenkin ilmeni myös epäselvyyttä työn- ja vastuunjaossa. Lisäksi verkostokumppanien eri tarpeet ja toimintaympäristöt asettivat haasteita yhteisen vision ja tavoitteiden määrittelemiseksi. Tutkimuksesta kävi ilmi myös toimijoiden kiireisyys ja hankeväsymyksen piirteitä. Toimintaa jarruttavat tekijät kaiken kaikkiaan näkyivät alentuneena sitoutumisena toimintaan.
Tutkimustuloksista nousseiden havaintojen perusteella FIS-STEPS-verkoston toimintaa voisi parantaa jaetulla johtamisella, sekä toimijoiden tai toimintatapojen uudelleen organisoimisella. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta toiminnassa tulisi jatkossa kiinnittää huomiota paikallistasojen toimintaan ja osallistamiseen. Verkoston tehokkuuden ja jatkuvuuden kannalta toimijoiden olisi syytä huomioida entistä enemmän sähköisten yhteydenpitomenetelmien, sekä avoimien alustojen hyödyntämistä yhteistyössä.
Verkostot yhteistyön muotona voidaan nähdä tulevaisuudessakin hyödyttävän yhteiskuntaa konkreettisesti. Parhaimmillaan verkostot luovat yhteisöllisyyttä, uusia innovaatioita ja kehitysyhteistyötoimintaa yli kuntarajojen. Verkostotutkimus siten palvelee tulevaisuudessa vastaavien yhteistyömuotojen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä.