Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet ja perusoikeussuoja erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa

Abstract

Tässä oikeusdogmaattisessa eli lainopillisessa tutkimuksessa tarkastellaan Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia ja perusoikeussuojaa erityisesti kriisi- ja poikkeusoloissa. Perusoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan lähtökohta, mutta nekään eivät ole kategorisesti sillä tavoin ehdottomia, ettei niitä missään olosuhteissa voisi rajoittaa. Esimerkiksi juuri poikkeukselliset olot mahdollistavat perusoikeuksien rajoittamisen ja niistä poikkeamisen tilapäisesti.

Suomen nykyinen kriisilainsäädäntö on valmisteltu rauhanaikana, pyrkimyksenä saada kiihkottomasti laaditut lait kriisitilanteita varten, jolloin parannetaan oikeusturvallisuutta ja -varmuutta. Näin myös lainsäätäjä on pyrkinyt ehkäisemään ylilyöntien vaaran. Suomessa lainsäädäntömme taustalla on ajatus, että myös kriisitilanteissa tulisi pyrkiä selviytymään mahdollisimman pitkälle normaaliolojen lainsäädännöllä ja niissä annetuilla toimivaltuuksilla. Poikkeusolojen julistaminen ja kriisilainsäädännön käyttöönottaminen ovatkin äärimmäisiä toimenpiteitä.

Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestetty sisäministeriön alainen turvallisuusviranomainen, jolle kuuluu maassamme rajojen valvonta. Sotilaallisesta järjestyksestään huolimatta laitoksen sotilasvirkamiehet eivät ole sotilaita, vaan rajavartiomiehiä. Tutkielmassa tarkastellaankin Rajavartiolaitoksen asemaa osana valtion ”väkivaltakoneistoa” ja problematisoimaan sen toimivaltuuksia erilaisten kriisiolojen sekä case-tyyppisten tapausten tarkastelun kautta.

Tutkimustulokset osoittavat, että vaikkakin perusoikeuksien rajoittamiseen tulee suhtautua pitkälti pidättyväisesti, mahdollistaa kriisilainsäädäntömme niiden rajoittamisen, ja siten perusoikeussuojaan puuttumisen, asteittain kriisin vakavuuden edetessä. Silti tiettyjä oikeuksia ei ole mahdollista rajoittaa. Tutkimustulosten valossa lainsäädäntöä tarkastelemalla on myös havaittavissa, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet puolestaan pyritään pitämään mahdollisimman pitkään sellaisina, kuin ne ovat normaalioloissakin. Vain vakavimmat kriisit, kuten sota, johtavat laitoksen tai sen osien sulauttamiseen osaksi puolustusvoimia, jolloin kyseisiin joukkoihin sovelletaan puolustusvoimia koskevaa lainsäädäntöä ja niissä annettuja toimivaltuussäädöksiä.