Tampereen päihdepalvelu ja kotipalvelu ikääntyneiden ja kotihoidon työntekijöiden kokemana

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan Tampereen päihdepalvelua ja kotipalvelua ikääntyneiden ja kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena alkoholia käyttävät ikäihmiset pitävät toimintakykyään ja millaiseksi kotipalvelu arvioi toimintakyvyn sekä minkälaista on kotipalvelu ikäihmisten luona. Lisäksi tutkimus selvittää millaisia kokemuksia ikäihmisillä ja kotihoidon työntekijöillä on päihdepalveluista. Tutkimus on yhdistelmä etnografiaa ja fenomenologiaa, joihin teoreettinen viitekehys tukeutuu. Tutkimuksen aineistona on seitsemän ikääntyneen alkoholiongelmaisen kotihoidon asiakkaan teemahaastattelu. Lisäksi aineisto koostuu viiden kotihoidon työntekijän teemahaastattelusta. Aineiston toisen osan muodostavat havainnot ja niistä tehdyt kenttämuistiinpanot. Tutkimuksen taustoittavana materiaalina ja ohjeistuksena ovat Tampereen ikäihmisten palvelujen strategia 2009, Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hankkeen loppuraportti vuodelta 2009 ja Tampereen kaupungin päihdepoliittinen suunnitelma 2009-2012. Haastatteluin kerätty aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Ikääntyneiden toimintakyky muodostuu fyysisestä-, psyykkisestä- ja sosiaalisesta toimintakyvystä. Näistä yhden tekijän horjuminen vaikuttaa muihin toimintakyvyn osa-alueisiin. Liikuntakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa liikkumista ja vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin yksinäisyyden kokemisen kautta. Sosiaalinen toimintakyky heikkenee myös liikuntakyvyn huononemisen takia. Kotihoidon työntekijät pitävät ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä alkoholin käytön takia huolestuttavana, sillä se johtaa esimerkiksi kaatuiluun.

Ikääntyneet luottavat yleisesti ottaen kotipalveluun, mutta negatiivisina asioina pidetään työntekijöiden jatkuvaa vaihtumista ja työntekijöiden nuorta ikää. Erityisesti ikä koetaan kynnyskysymykseksi keskustella päihdeongelmista. Työntekijät ovat huolissaan väkivaltaisen asiakkaan kohtaamisen ohjeiden puuttumattomuudesta. Huolta aiheuttaa myös vastuukysymys humalassa olevaa autettaessa. Ikääntyneet näkevät päihdepalveluihin pääsemisen hankalaksi, erityisesti matalalla kynnyksellä. Työntekijät pitävät ongelmallisena päihdepalveluihin pääsemisen vaikeuden, jos toimintakyky on heikentynyt. Ongelmallisena näyttäytyy myös jatkokuntoutukseen pääseminen ilman hoitojakson katkeamista ja pitkää odotusaikaa. Tutkimuksen perusteella tulevaisuudessa on odotettavissa isoja ongelmia, kun "märkä sukupolvi" jää eläkkeelle. Alkoholin käyttö kasvaa todennäköisesti korkeisiin lukuihin tuoden lisää haastetta päihdepalvelujärjestelmälle, joka nykyisessä muodossaan ja resursseissaan on vaikeuksissa eikä kestä lisäkuormitusta.