Luokanopettajien käsityksiä itsestään oman alansa asiantuntijana työuran alkuvaiheessa

Abstract

Tässä tutkimuksessani olin kiinnostunut työurallaan alkuvaiheessa olevien, eli noin kahdesta viiteen vuotta työskennelleiden luokanopettajien käsityksestä omasta asiantuntijuudestaan. Samalla olin kiinnostunut siitä, miten luokanopettajien asiantuntijuus oli heidän käsityksissään muuttunut työelämässä opettajaksi valmistumisen ja työuran aloittamisen ajankohdasta tähän päivään.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka menetelmät pohjaavat fenomenografiseen eli käsityksiä tutkivaan tutkimusperinteeseen. Tutkimuksessani haastattelin kahdeksaa luokanopettajaa, joilla vähimmillään oli työkokemusta 1,5 vuotta ja enimmillään 5,5 vuotta. Opettajat olivat Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan kouluista. Haastattelut olin rakentanut teemahaastattelun muotoon ja haastatteluissa keskustelimme opettajan asiantuntijuudesta nyt, opettajan koulutuksesta ja kokemasta asiantuntijuudesta valmistumisen jälkeen, työelämän tuomista muutoksista opettajan asiantuntijuuteen, opettajan tulevaisuudesta asiantuntijana sekä opettajan asiantuntijuudesta suhteessa omaan työyhteisöön ja muihin tahoihin. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin sanatarkasti tekstiksi. Analyysin tein teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jossa ensin teemoittelin aineiston teemahaastattelun teemojen mukaan kooten yhdestä teemasta kaikkien haastateltavien haastattelukatkelmat yhteen. Tämän jälkeen aloin luokitella aineistoa teemojen sisällä. Kun luokat alkoivat muodostua, vertasin nimeämiäni luokkia teoreettiseen viitekehykseen ja muodostin vertailun avulla mahdollisimman täsmälliset käsitteet kuvaamaan syntyneitä luokkia. Tämän jälkeen vielä laskin aineistosta, kuinka moni haastateltava puhuu aina tiettyyn luokkaan kuuluvista asioista. Tein myös tyyppivertailuja nähdäkseni, ilmenevätkö jotkut tietyt luokat aina yhdessä haastateltavilla.

Tutkimuksen tuloksena luokanopettajien käsitys asiantuntijuudestaan tällä hetkellä näyttäytyi kolmella eri asiantuntijuuden tiedon alueella, kasvatustieteellisenä tietona, didaktisena tietona ja pedagogisena taitona sekä käytännöllisenä tietona. Näillä tiedon alueilla oli useita eri osaamisalueita. Eri osaamisen muodot saattoi myös nähdä jatkumona välillisen tason osaamisesta välittömän tason osaamiseen suhteessa siihen, millä tavalla opettaja tarvitsi osaamista varsinaisissa opetus- ja kasva-tustilanteissa. Kasvatustieteellisen tiedon osaamisalueet sijoittuvat jatkumon välillisen tason osaamisen päähän kun taas käytännöllisen tiedon osaamisalueet välittömän tason osaamisen päähän. Didaktisen tiedon ja pedagogisen taidon alueen osaaminen sijoittuu tähän välille. Opettajien tämän hetkisessä asiantuntijuudessa painottui didaktisen tiedon ja pedagogisen taidon sekä käytännöllisen tiedon alueisiin liittyvä osaaminen eli välittömän tason osaaminen, mutta tulevaisuuden kehittymistoiveissa ja kehittymistarpeissa tuli esille halu kehittää osaamista lisää myös kasvatustieteellisen tiedon alueella eli välillisen tason osaamisessa. Vahvana osana luokanopettajien asiantuntijuutta ilmeni myös itsesäätelytieto oman asiantuntijuuden kehittämisen välineenä. Opettajien käsityksissä asiantuntijuus oli selkeästi kehittynyt ensimmäisten vuosien aikana työelämässä. Opettajat näkivät asiantuntemuksensa työuran alussa olleen epävarmuuden leimaamaa paljolti kaikilla asiantuntijuuden tiedon alueilla. Opettajilla oli myös vahva käsitys, että koulutuksessa jäi saamatta tukea moniin asioihin joita työelämässä olisi tarvinnut. Työvuodet olivat tuoneet varmuutta käytännön kokemusten ja niiden reflektoinnin kautta.