Bilingualität und Bikulturität bei der Translation - Themeninterview mit deutsch-finnischen Übersetzern
Behnen, Anne (2015)
2015
Käännöstiede (saksa) - Translation Studies (German)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509112285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509112285
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani kaksikielisyyden vaikutusta kääntämiseen. Lisäksi selvitän tutkielmassani, voivatko saksa ja suomi kääntäjän työkielinä vaikuttaa haitallisesti toisiinsa ja voiko kaksikielinen henkilö, joka ei ole saanut kääntäjänkoulutusta, olla hyvä kääntäjä. Kiinnostuin aiheesta opintojeni aikana, sillä kaksikielisyyttä ei juurikaan ole tutkittu kääntäjän näkökulmasta.
Tutkielman aineisto pohjautuu teemahaastatteluun, jonka teemat on valittu teorialähteiden pohjalta. Teema-aiheet olisivat haastateltavien henkilötiedot, kielet, käännösprosessi ja kulttuuri. Kaksikielisyyteni vuoksi haastateltaviksi valittiin yhdeksän kaksikielistä kääntäjää, joiden työkielet ovat saksa ja suomi. Tarkoitus oli peilata myös omaa kokemustani haastateltavien kokemuksiin.
Tehty tutkimus osoittaa, että kaksikielisyydestä koitui sekä hyötyä että haittaa. Haastattelujen pohjalta selvisi, että kaksikielisillä, jotka olivat asuneet Saksassa ja Suomessa ja jotka olivat käyttäneet saksaa ja suomea säännöllisesti, oli kielitaidostaan etuja kääntämisessä. Kielten luonnollinen käyttö käännösprosessissa, joka tapahtui usein molempiin suuntiin, perustui molempien työkielten maiden vahvaan kulttuuri-identiteettiin. Kaksikieliset kääntäjät, joiden oleskelu toisessa maassa jäi vähäiseksi, kokivat epävarmuutta kielten ja kulttuurien suhteen. Kääntäminen tapahtui näissä tapauksissa yleensä vain yhteen suuntaan. Kirjoituksissa esiintyi interferenssiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaksikielinen voi toimia kääntäjänä, jos molemmat kielet ovat lähes yhtä vahvoja ja niitä käytetään aktiivisesti. Samoin kääntäjän tulisi tuntea molempien maiden kulttuurit pidemmän oleskelun pohjalta.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat henkilöiden omiin mielipiteisiin ja tutkittavana oli vain pieni otos. Siten tutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa antavia. Tutkimuksen tuloksia voisi kuitenkin hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa yritetään selvittää miten oleskeluajan pituus kääntäjien käyttämien työkielten maissa vaikuttaa kääntämiseen.
Tutkielman aineisto pohjautuu teemahaastatteluun, jonka teemat on valittu teorialähteiden pohjalta. Teema-aiheet olisivat haastateltavien henkilötiedot, kielet, käännösprosessi ja kulttuuri. Kaksikielisyyteni vuoksi haastateltaviksi valittiin yhdeksän kaksikielistä kääntäjää, joiden työkielet ovat saksa ja suomi. Tarkoitus oli peilata myös omaa kokemustani haastateltavien kokemuksiin.
Tehty tutkimus osoittaa, että kaksikielisyydestä koitui sekä hyötyä että haittaa. Haastattelujen pohjalta selvisi, että kaksikielisillä, jotka olivat asuneet Saksassa ja Suomessa ja jotka olivat käyttäneet saksaa ja suomea säännöllisesti, oli kielitaidostaan etuja kääntämisessä. Kielten luonnollinen käyttö käännösprosessissa, joka tapahtui usein molempiin suuntiin, perustui molempien työkielten maiden vahvaan kulttuuri-identiteettiin. Kaksikieliset kääntäjät, joiden oleskelu toisessa maassa jäi vähäiseksi, kokivat epävarmuutta kielten ja kulttuurien suhteen. Kääntäminen tapahtui näissä tapauksissa yleensä vain yhteen suuntaan. Kirjoituksissa esiintyi interferenssiä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaksikielinen voi toimia kääntäjänä, jos molemmat kielet ovat lähes yhtä vahvoja ja niitä käytetään aktiivisesti. Samoin kääntäjän tulisi tuntea molempien maiden kulttuurit pidemmän oleskelun pohjalta.
Tutkimuksen tulokset pohjautuvat henkilöiden omiin mielipiteisiin ja tutkittavana oli vain pieni otos. Siten tutkimuksen tulokset ovat vain suuntaa antavia. Tutkimuksen tuloksia voisi kuitenkin hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa yritetään selvittää miten oleskeluajan pituus kääntäjien käyttämien työkielten maissa vaikuttaa kääntämiseen.