Metsähallitus oikeudellisten rajapintojen keskiössä
Ratasvuori, Heta (2015)
2015
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-09-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509082266
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201509082266
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on oikeusdogmatiikan keinoin tarkastella metsähallituslain uudistamiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Erityisesti tutkielma käsittelee Metsähallitusta liikelaitoksena ja tuo esille liikelaitosmallin suhdetta Euroopan unionin kilpailulainsäädäntöön ja Suomen perustuslakiin. Aihetta tarkastellaan kolmena eri osa-alueena. Ensin tarkastellaan Metsähallituksen toimintaa liikelaitoksena ja Metsähallituksen organisaatiouudistuksen vaihtoehtoja. Toisena otetaan tarkastelun kohteeksi perustuslaista johdettavat kehykset metsähallituslain uudistamiselle. Kolmantena tarkastellaan Euroopan unionin asettamia vaatimuksia metsähallituslain uudistamiselle.
On selvää, että EU-lainsäädäntö institutionaalisesta autonomiasta huolimatta velvoittaa liikelaitosmallin muuttamiseen, sillä se ei ole valtiontukisääntelyn valossa soveltuva organisaatiomuoto sisämarkkinoille. Metsähallituksen monenlaiset tehtävät, tuottava liiketoiminta sekä suuren maaomaisuuden hallinta tekevät sen uudelleen organisoimisesta mielenkiintoisen ja vaikean prosessin. Viimeisin vaihtoehtomalli Metsähallituksen organisaatioksi on erityisliikelaitos, jossa metsätalousliiketoimintaa harjoitettaisiin tytäryhtiössä. Perustuslainsäädösten tarkastelussa tulee esille tytäryhtiöaseman ongelmallisuus eduskunnan ohjausvallan kannalta. Liiketoimintojen yhtiöittämisellä tulisi olemaan vaikutuksia ainakin eduskunnan finanssivaltaan. Metsähallitukselle kuuluvien yhteiskunnallisten velvoitteiden vuoksi kysymys sen uudelleen organisoimisesta ei ole yhdentekevää.
On selvää, että EU-lainsäädäntö institutionaalisesta autonomiasta huolimatta velvoittaa liikelaitosmallin muuttamiseen, sillä se ei ole valtiontukisääntelyn valossa soveltuva organisaatiomuoto sisämarkkinoille. Metsähallituksen monenlaiset tehtävät, tuottava liiketoiminta sekä suuren maaomaisuuden hallinta tekevät sen uudelleen organisoimisesta mielenkiintoisen ja vaikean prosessin. Viimeisin vaihtoehtomalli Metsähallituksen organisaatioksi on erityisliikelaitos, jossa metsätalousliiketoimintaa harjoitettaisiin tytäryhtiössä. Perustuslainsäädösten tarkastelussa tulee esille tytäryhtiöaseman ongelmallisuus eduskunnan ohjausvallan kannalta. Liiketoimintojen yhtiöittämisellä tulisi olemaan vaikutuksia ainakin eduskunnan finanssivaltaan. Metsähallitukselle kuuluvien yhteiskunnallisten velvoitteiden vuoksi kysymys sen uudelleen organisoimisesta ei ole yhdentekevää.