Kielentämistehtävät lukion lyhyessä matematiikassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää onko mahdollista saavuttaa kirjallisen kielentämisen hyödyt erityisillä kielentämistehtävillä ilman opiskelijoiden aiempaa tutustumista kirjalliseen kielentämiseen. Tutkimuksessa selvitettiin kielentämistehtävien tärkeimpiä ominaisuuksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta lukion lyhyessä matematiikassa.

Tutkimus koostui kolmesta osa-alueesta, jotka olivat palautetut kielentämistehtävät, Likertasteikollinen mielipide- ja asennekysely sekä avoimet kysymykset liittyen kielentämisen hyötyihin ja huonoihin puoliin. Aineisto kerättiin keväällä 2014 kahdesta eri suomalaisesta lukiosta ja tutkimuksen aineistoon valikoitui 63 vastaajaa lukion lyhyen matematiikan MAB3 Matemaattisia malleja 1 -kurssilta.

Vastaajien taustamuuttujina oli sukupuoli ja arvosana, joista jälkimmäinen jaettiin kolmeen arvosanaluokkaan: heikot (4-6), keskitasoiset (7-8) ja hyvät (9-10). Palautetut kielentämistehtävät analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin luokittelemalla vastaukset eri vastauskategorioihin. Avoimet kysymykset analysoitiin niin ikään luokittelemalla ja ryhmittelemällä eri vastauksia niitä kuvaavien yläotsikoiden alle. Likert-asteikollinen mielipide- ja asennekysely analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, kuten ristiintaulukoimalla.

Tutkimuksen kielentämistehtäviä lähestyttiin opettajan, opiskelijan ja tutkijan näkökulmasta. Tehtävät paljastivat monenlaista osaamista antaen paljon tietoa vastaajan matemaattisesta osaamisesta sekä ajattelusta. Näin ollen ne toimivat erinomaisesti opettajalle välineenä auttaa opiskelijoitaan jäsentämään omaa matemaattista ajatteluaan entistä paremmaksi ja edelleen paremmiksi matematiikan osaajiksi. Opiskelijoille kielentämistehtävät antoivat kullekin arvosanaluokalle sen tarvitsemaa tukea matematiikan osaamiselleen. Heikoin arvosanaluokka koki kielentämisen auttavan hieman heidän ymmärrystään, keskimmäinen koki sen olevan ratkaisun helpottumisen kautta hyödyllistä ja korkein arvosanaluokka näki kielentämisen arvon heidän ajattelunsa edelleen syvenemiselle. Tutkijalle tulokset olivat erinomaisia, sillä ne näyttivät olevan hyödyllisiä jokaisen matematiikan osaamisen erityispiirteen (käsitteellinen ymmärtäminen, proseduraalinen sujuvuus, strateginen kompetenssi, mukautuva päättely ja yritteliäisyys) kannalta.

Asenteissa pojat uskoivat omaan osaamiseensa tyttöjä keskimäärin enemmän ja erityisenä ryhmänä parhaimman arvosanaluokan tytöt kokivat kielentämistehtävät turhaksi ja ylipäätään vaikeaksi ilman tarkempaa erittelyä. Tehtävien uutuus ja sen tuoma uudenlainen hankaluus liittyen matematiikkaan lienee vaikuttaneen edellä mainitun marginaaliryhmän asenteisiin.

Tutkimuksen tulokset kertoivat, että tehtäviä, jotka parantavat itsessään monipuolisesti opiskelijoiden matemaattista osaamista ja jäsentävät heidän matemaattista ajatteluaan on mahdollista tehdä. Myös ratkaisujen lukijalle tehtävät antoivat monipuolista tietoa ratkaisijan ajattelusta, mikä mahdollistaa monipuolisemman arvioinnin. Suurin kielentämistehtäviin liittyvä haaste oli niiden ymmärrettävyys, jota omalta osaltaan selittää kielentämisen tuntemattomuus. On syytä uskoa, että tekemällä uusi tehtävätyyppi tutuksi eli harjoittelemalla kielentämistehtäviä on mahdollista saada kielentämisen hyödyt edelleen paremmin esiin. Jatkossa tulisi tutkia kielentämistehtävien vaikuttavuutta oppimiseen verrattuna perinteisiin tehtäviin.