Tehohoito Medical emergency team (MET) -ryhmän käynnin jälkeen
Herra, Jarkko (2015)
Herra, Jarkko
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201508192233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201508192233
Tiivistelmä
Sydänpysähdyksestä selviytyminen on harvinaista. Hoitolaitoksissa on potilaan hoidon kannalta ensiarvoista tunnistaa potilaan heikkenevä tila ennen elvytystilanteeseen ajautumista. Yleensä potilaan peruselintoimintojen häiriö on ollut havaittavissa jo useita tunteja ennen elvytystä. Medical emergency team (MET) - toiminnalla on pyritty puuttumaan potilaan heikentyneen tilan ja hoidon viiveeseen.
Tays:ssa MET-toiminta käynnistyi 2008. MET-toiminnan käynnistämisen jälkeen on havaittu vuodeosastoilla tapahtuvien sydänpysähdysten vähentyminen, ja entistä useammin elvytystilanteeseen ajautunut potilas on jo valvonta –tai teho-osastolla. MET –toiminta ei kuitenkaan ole lisännyt vuodeosastoilta tehohoitoon tulevien potilaiden määrää.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 1.5. – 31.8.2012 Tays:ssa tapahtuneista MET-hälytyksistä. Tutkimuksessa selvitettiin MET-ryhmän käynnin jälkeen tehohoitoon siirtyneiden potilaiden esitietoja, annettua hoitoa sekä hoidon lopputulosta verrattuna muuhun potilasaineistoon.
Merkittäviä riskitekijöitä tai selviytymistä lisääviä muuttujia ei tutkimuksessa tullut esiin, mutta huolestuttavaa oli, että jopa 10%:ssa potilaan poikkeava vitaaliarvo jäi hoitohenkilökunnalta havaitsematta. Aiempien tutkimuksien osoittamat tiedot ovat korostaneet erityisesti aikaista puuttumista. Potilaan heikentyvä vointi tulisi havaita mahdollisimman pian. Positiivisia tuloksia on saatu kehittämällä MET-hälytyksien kriteristö ns. aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmän (EWS) suuntaan. Hoitohenkilökunnan jatkuva aktiivinen koulutus ja osaamisen ylläpitäminen korostuvat myös jatkuvasti MET-toiminnassa.
Tays:ssa MET-toiminta käynnistyi 2008. MET-toiminnan käynnistämisen jälkeen on havaittu vuodeosastoilla tapahtuvien sydänpysähdysten vähentyminen, ja entistä useammin elvytystilanteeseen ajautunut potilas on jo valvonta –tai teho-osastolla. MET –toiminta ei kuitenkaan ole lisännyt vuodeosastoilta tehohoitoon tulevien potilaiden määrää.
Tutkimuksen aineisto kerättiin 1.5. – 31.8.2012 Tays:ssa tapahtuneista MET-hälytyksistä. Tutkimuksessa selvitettiin MET-ryhmän käynnin jälkeen tehohoitoon siirtyneiden potilaiden esitietoja, annettua hoitoa sekä hoidon lopputulosta verrattuna muuhun potilasaineistoon.
Merkittäviä riskitekijöitä tai selviytymistä lisääviä muuttujia ei tutkimuksessa tullut esiin, mutta huolestuttavaa oli, että jopa 10%:ssa potilaan poikkeava vitaaliarvo jäi hoitohenkilökunnalta havaitsematta. Aiempien tutkimuksien osoittamat tiedot ovat korostaneet erityisesti aikaista puuttumista. Potilaan heikentyvä vointi tulisi havaita mahdollisimman pian. Positiivisia tuloksia on saatu kehittämällä MET-hälytyksien kriteristö ns. aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmän (EWS) suuntaan. Hoitohenkilökunnan jatkuva aktiivinen koulutus ja osaamisen ylläpitäminen korostuvat myös jatkuvasti MET-toiminnassa.