Dokumenttiteatteri - radikaali arkifantasia
Mikkonen, Lotta (2015)
2015
Teatterin ja draaman tutkimus - Theatre and Drama Research
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-07-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201508182224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201508182224
Tiivistelmä
Tutkimuskohteena pro gradu ¬–tutkielmassa on Radikaaleinta on arki –dokumenttiteatteriprojekti. Projektin toteuttivat vuosien 2010 – 2014 aikana Teatteri 2.0. yhteistyössä Tampereen Teatterin, Joensuun Kaupunginteatterin sekä Rovaniemen Teatterin kanssa.
Projektin ensimmäisessä, tutkimuksellisessa vaiheessa, kerättiin arkikokemuksia tavalli-silta suomalaisilta ihmisiltä, joiden työelämä koostui pätkätöistä. Pro gradu –tutkielmassani haastattelen samoja henkilöitä, jotka osallistuivat Radikaaleinta on arki –projektiin. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyy ihmisten motiiviin kertoa elämäs-tään dokumenttiteatteriesityksen tekijöille.
Projektin toisessa vaiheessa käsikirjoittaja Taija Helminen kirjoitti osaksi dokumenttiai-neistoon pohjautuvan näytelmän, jonka ohjaaja Saana Lavaste toteutti kahden näytteli-jän voimin. Toinen tutkimuskysymykseni liittyy Taija Helmisen ja ohjaaja Saana Lavasteen haluun synnyttää esityksiä dokumentaarisen prosessin kautta.
Projektin ensimmäisessä, tutkimuksellisessa vaiheessa, kerättiin arkikokemuksia tavalli-silta suomalaisilta ihmisiltä, joiden työelämä koostui pätkätöistä. Pro gradu –tutkielmassani haastattelen samoja henkilöitä, jotka osallistuivat Radikaaleinta on arki –projektiin. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni liittyy ihmisten motiiviin kertoa elämäs-tään dokumenttiteatteriesityksen tekijöille.
Projektin toisessa vaiheessa käsikirjoittaja Taija Helminen kirjoitti osaksi dokumenttiai-neistoon pohjautuvan näytelmän, jonka ohjaaja Saana Lavaste toteutti kahden näytteli-jän voimin. Toinen tutkimuskysymykseni liittyy Taija Helmisen ja ohjaaja Saana Lavasteen haluun synnyttää esityksiä dokumentaarisen prosessin kautta.