Arvottomuudesta osallisuuteen - opiskelijoiden käsitykset ohjaavan koulutuksen laadusta työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämisen pohjana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opiskelijoiden laatukäsityksiä ohjaavassa koulutuksessa ja etsiä koulutuksen kehittämisalueita. Ohjaava koulutus on työvoimakoulutuksena toteutettua, työllistymiseen tähtäävää koulutusta työttömille tai työttömyysuhan alla oleville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta oman ammatillisen suunnitelmansa edistämisessä ja työllistymisessä. Sen tavoitteena on auttaa työttömiä löytämään paikkansa työelämässä. Viitekehyksenä oli koulutuksen laatu. Käsitys laadusta ymmärretään tässä tutkimuksessa transkendenttiseksi ja subjektiiviseksi ilmiöksi, jota ei voida täsmällisesti määritellä tai mitata, vaan se nähdään kokonaisvaltaiseksi ja yksilön käsityksiin liittyväksi. Sitä ei voida pelkistää ainoastaan objektiivisiksi laadun osatekijöiksi, vaan se pohjautuu yksilön subjektiivisiin kokemuksiin. Ohjaava koulutus on nähty tehottomaksi. Koulutuksen arvioinnissa seurataan ensisijaisesti työllistyneiden määrää ja asiakastyytyväisyyttä, vaikka tavoitteet liittyvät laajemmin osallistujan elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien lisääntymiseen. Tarvitaan uusia tapoja ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytymistä. Monilta eri tahoilta nousee tarve kehittää moniammatillista yhteistyötä työttömien auttamisessa. Tutkimuksen lähestymistapana on fenomenografia (kehittävä fenomenografia), jossa tutkimuskohteena ovat ihmisten erilaisia ilmiöitä koskevat käsitykset ja niihin liittyvät ajatteluprosessit, joiden avulla kohteesta luodaan merkityksiä. Kehittävässä fenomenografiassa tuloksilla ei ole vain itseisarvo vaan ne toimivat kehittämisen välineenä.

Tutkimuskohdetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: millaisia ovat opiskelijoiden erilaiset tavat käsittää koulutuksen laatu ohjaavassa koulutuksessa, ja miten ohjaavaa koulutusta tulisi kehittää opiskelijan näkökulmasta vaikuttavammaksi? Tutkimusaineisto muodostui kahdesta eri aineistosta:19 opiskelijan puolistrukturoidusta haastattelusta ja työministeriön Internet-pohjaisen järjestelmän kahden vuoden oppilaspalautteista (OPAL). Tutkimus toi esiin erityisesti opiskelijoiden käsityksen koulutuksen laadun määrittelyssä. Lisäksi se antaa kehittämisehdotuksia työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämiseksi.

Tulosten mukaan laatukäsitykset liittyivät kouluttajien asenteisiin, ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen, kouluttajien ammattitaitoon ja asiantuntijuuteen, tavoitteiden toteutumiseen, toimivaan oppimisympäristöön sekä yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Keskeisiä tekijöitä olivat hyvä ilmapiiri, opiskelijoiden kokema arvostus, yhteisöllisyys sekä muutos suhteessa lähtötilanteeseen. Opiskelijan kokeman arvottomuuden tilalle tuli yhteisöllisyyden mahdollistama osallisuuden kokemus. Kohtaaminen ja vuorovaikutus määrittelivät suurelta osin käsitystä laadusta. Laatukäsitykset kytkeytyivät näiden ilmiöiden ympärille. Keskeisinä kehittämisalueina näyttäytyivät henkilöstöresurssit, yksilöllisen ohjauksen kehittäminen, yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen, työelämäjaksojen hyödyntäminen porttina työelämään, ryhmäprosessin hyödyntäminen opiskelijan voimaannuttajana sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ohjaavan koulutuksen kontekstissa. Lisäksi arviointia tulisi kehittää tavoitelähtöisemmäksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä liitettynä koulutuskontekstiin. Koulutuskonteksti mahdollistaa elämänhallinnan lisääntymisen ja toimijuuden vahvistumisen. Työelämäjaksot ovat merkittävä väylä työllistymiseen ja oman paikkansa löytämiseen yhteiskunnassa. Tutkimus toi esiin sen, että koulutuksen tuottajan arvoilla on vaikutusta opiskelijan tavoitteiden toteutumiseen. Kunnioittava suhtautuminen opiskelijoihin luo hyvää ilmapiiriä, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden kokemisen ja rakentavan vuorovaikutuksen eri osapuolten välillä. Tästä seuraava voimaantuminen edistää muutosta ja mahdollistaa koulutuksen tavoitteiden toteutumisen.

The purpose of this study is to describe the perceptions of students regarding the quality of career guidance training and to find areas for development within it. Career guidance is education executed as labour market training that strives for the employment of unemployed persons or for those under threat of unemployment in need of support and guidance in advancing in their career path and being employed. Its aim is to help unemployed persons to find their place in working life.

The quality of education is the frame of reference. In this study, the conception of quality is seen as a transcendental and subjective phenomenon that cannot be accurately defined or measured. The conception of quality is perceived as comprehensive and in relation to the concepts of the individual. It cannot be simplified into objective components of quality, but rather is based on the individual’s subjective experiences.

Career guidance has been regarded as being ineffective. When evaluating the training the primary focus has been on the number of persons becoming employed and on customer satisfaction, even though the goals are more related to the coping skills of the participants as well as the improvement of their working life competencies.

New ways of preventing labor market exclusion are needed. There is a demand for the improvement of multi-professional cooperation in order to help unemployed people. This study takes a (developmental) phenomenographic approach, focusing on perceptions regarding various phenomena and the associated thought processes used to conceptualize the phenomena. In developmental phenomenography, results do not merely have intrinsic value, but rather function as a tool for improvement.

The subject of this study is approached through two research questions: what the different ways are with which students perceive the quality of education in career guidance, and how career guidance should be developed in order for it to be more effective from the perspective of the students. The research material consists of two separate sets of material: semi-structured interviews of 19 students and student feedback (OPAL) collected over a two-year period from the Internet-based system of the Ministry of Employment. The study especially demonstrates the perception of students in evaluating the quality of the training. In addition, it offers development proposals for the development of service models aimed at employment.

The results showed that conceptions about quality are related to the attitude of the trainer, interaction within the group, the competence and expertise of the trainer, the realization of objectives, a functioning learning environment as well as individual and comprehensive guidance. The essential factors were a good atmosphere, the students’ sense of being appreciated, communality and the change in relation to the starting point. Worthlessness experienced by students was replaced by a sense of involvement by communality. Encounter and interaction to a large extent define the conceptions of quality. Conceptions of quality were closely linked to these phenomena. Central areas for development appeared to be human resources, the further development of individual counselling, strengthening general working life competencies, utilizing the work practice program as a gateway into working life, using the group process to empower students, and the development of multi-professional cooperation in the context of career guidance. In addition, evaluation should be developed to be more target-oriented. Multi-professional cooperation is necessary in order to prevent social exclusion in an educational context. An educational context enables improvement in coping skills and the strengthening of agency. Work practice programs play a significant role in employment and in finding one’s own place in the society.

This study demonstrates that the values of the education provider have an impact on the realization of the objectives of the student. A respectful approach towards the students creates a positive atmosphere, which enables the experience of communality and a constructive interaction between the different parties. The resulting sense of empowerment promotes change and enables the realization of the career guidance objectives.