Kotitalouksien aurinkosähkön kannattavuus Suomessa : mahdolliset tukivaihtoehdot ja niiden kustannukset
Kahola, Matti (2015)
2015
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507282169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507282169
Tiivistelmä
Suomen ilmastostrategiassa määritellään pitkän aikavälin ilmastotavoitteeksi vähentää Suomen kasvihuonepäästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Jotta asetettu päästötavoite voitaisiin saavuttaa, tulisi Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan energiantuotannon päästöjen olla vuonna 2050 lähellä nolla-tasoa. Tämä tulee vaatimaan uusiutuvan energian tuotannon valtaisaa kasvua. Suomessa tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan ydinvoiman, tuulivoiman ja erilaisten biopolttoaineiden käyttöä lisäämällä. Kuitenkin globaalisti aurinkosähköä on pidetty lupaavimpana uusiutuvan energian tuotantomuotona. Pohjoisesta sijainnistaan huolimatta Etelä-Suomen vuotuinen säteilymäärä on verrannollinen moneen aurinkosähköä laajalti hyödyntävään alueeseen, kuten Belgiaan tai Pohjois-Saksaan.
Julkisessa keskustelussa onkin usein peräänkuulutettu valtiolta toimia aurinkosähkön tukemiseksi, jotta myös suomalaiset kotitaloudet pääsisivät osaksi aurinkosähkömarkkinoita. Tutkielmassa tarkastellaankin kotitalouksien pienaurinkosähkön kannattavuutta Suomessa mallintamalla Etelä-Suomeen sijoitettuja hypoteettisia 2, 3 ja 5 kWp aurinkosähköjärjestelmiä. Analyysin avulla määritellään pienaurinkosähkön nykyinen kannattavuus ja arvioidaan mikä olisi vaadittu minimaalinen tukitaso eri tukijärjestelmiä hyödynnettäessä. Arvioitavia tukivaihtoehtoja ovat investointituki, syöttö- ja tuotantotariffit ja nettolaskutus.
Tutkimustulosten perusteella kotitalouksien pienaurinkosähkö on kaukana kannattavuudesta ilman valtion tukitoimenpiteitä. Alan tutkimuskirjallisuuden ja muiden maiden kokemusten perusteella investointituki vaikuttaisi soveltuvan parhaiten Suomen olosuhteisiin. Kun aurinkosähkön avulla saavutettujen päästövähennysten yhteiskunnallinen arvo huomioidaan, voidaan kotitalouksien pienaurinkosähkön tukemista pitää perusteltuna. Tähän arvioon liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta ja pienaurinkosähkön tukemisen kokonaishyvinvointivaikutusten arviointi vaatisi lisätutkimusta. Kotitalouksien aurinkosähköä ei tulisi sulkea pois teknologiavaihtoehtojen joukosta, mutta samaan aikaan monet julkisuudessa esitetyt aurinkosähkömyönteiset näkemykset vaikuttavat tutkimustulosten valossa yltiöoptimistisilta.
Julkisessa keskustelussa onkin usein peräänkuulutettu valtiolta toimia aurinkosähkön tukemiseksi, jotta myös suomalaiset kotitaloudet pääsisivät osaksi aurinkosähkömarkkinoita. Tutkielmassa tarkastellaankin kotitalouksien pienaurinkosähkön kannattavuutta Suomessa mallintamalla Etelä-Suomeen sijoitettuja hypoteettisia 2, 3 ja 5 kWp aurinkosähköjärjestelmiä. Analyysin avulla määritellään pienaurinkosähkön nykyinen kannattavuus ja arvioidaan mikä olisi vaadittu minimaalinen tukitaso eri tukijärjestelmiä hyödynnettäessä. Arvioitavia tukivaihtoehtoja ovat investointituki, syöttö- ja tuotantotariffit ja nettolaskutus.
Tutkimustulosten perusteella kotitalouksien pienaurinkosähkö on kaukana kannattavuudesta ilman valtion tukitoimenpiteitä. Alan tutkimuskirjallisuuden ja muiden maiden kokemusten perusteella investointituki vaikuttaisi soveltuvan parhaiten Suomen olosuhteisiin. Kun aurinkosähkön avulla saavutettujen päästövähennysten yhteiskunnallinen arvo huomioidaan, voidaan kotitalouksien pienaurinkosähkön tukemista pitää perusteltuna. Tähän arvioon liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta ja pienaurinkosähkön tukemisen kokonaishyvinvointivaikutusten arviointi vaatisi lisätutkimusta. Kotitalouksien aurinkosähköä ei tulisi sulkea pois teknologiavaihtoehtojen joukosta, mutta samaan aikaan monet julkisuudessa esitetyt aurinkosähkömyönteiset näkemykset vaikuttavat tutkimustulosten valossa yltiöoptimistisilta.