Verkostoista verkostoyhteiskuntaan - julkisen sektorin verkostokypsyyden analysointia : tutkimuskohteena liikenteen digitaalisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä Liikennelabra -hanke
Lahdensivu, Anni (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202145
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee julkisen sektorin organisaatioiden verkostotoimintaa ja -suhteita. Teoreettisessa viitekehyksessä tuodaan ilmi hallinnollinen kehityskulku julkisesta hallinnosta uuteen julkiseen hallintaan [new public governance] edeten verkostohallinnan ja verkoston käsitemäärittelyihin. Verkostojohtamisen ja -kyvykkyyden teoreettisessa tarkastelussa viedään verkostotoiminta osaamisen tasolle.
Tutkielmassa tuodaan esille verkostoihin kytkeytyvä yhteiskunnallinen taso ja verkostokäsitteen keskeisimmät piirteet ja soveltamisalat, mutta myös käsitteeseen liittyviä ongelmakohtia ja lisätutkimusta vaativia alueita. Verkostot itsessään eivät ole uusi tutkimuskohde, vaan ilmiötä on tutkittu paljon kansainvälisesti ja kansallisesti. Verkostotutkimus keskittyy pitkälti verkostoihin makrotason ilmiönä ja vähemmälle ovat jääneet empiiristä verkostotietoa olemassa olevista verkostoista keräävät tutkimukset, joista syntyvä tieto luo kuitenkin pohjan teoreettiselle keskustelulle.
Tutkimuksessa on pyritty selvittämään verkostoajattelun ja -toiminnan omaksumisen rakenteellisia, toiminnallisia ja kulttuurisia tekijöitä julkisella sektorilla. Tutkimus on tehty yhteistyössä Liikenneviraston kanssa (ohjaajana Seppo Oinonen), ja tavoitteena on ollut hahmottaa Liikenneviraston verkostoitumisen tilaa, yleistä verkostokäsitteistöä sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tutkimuksen näkökulma on tilaustyöstä johtuen julkissektoraalinen, mutta tutkimuksessa on pyritty nimenomaisesti tarkastelemaan verkostoja niin teoreettisessa kuin empiirisessä osassa yli yksittäisten organisaatioiden ja sektoreiden. Tutkimuksessa saatuja tuloksia Liikennevirasto, ja laajemmin julkinen sektori, voi hyödyntää rakentaessaan strategista verkostosuunnitelmaansa ja -hallintaansa huomioiden paitsi ulkoisen toimintaympäristön muutokset ja tarpeet myös sisäisen organisaatiotoiminnan ja -kulttuurin.
Tutkimukseen on tehty 12 haastattelua liikenteen digitaalisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen tähtäävän Liikennelabra -hankkeen ympärille muodostuneesta toimijajoukosta. Haastateltavat edustavat julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Haastatteluaineistojen analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä tuomaan esiin haastateltavien keskeisimmät huomiot verkostotoiminnasta.
Verkostoja korostavaan aikaan liittyy suurempi muutos kuin kirjallisuudessa on yleensä kuvattu. Tutkimuksen mukaan verkostotoiminta tulisi ymmärtää kokonaisvaltaisena ajatus-, rakenne- ja toimintamallien omaksumisena ja osaamisena. Tällainen muutos ei ole staattinen, vaan dynaaminen kehityskulku, josta käytetään käsitettä verkostokypsyys. Verkostokypsyys etenee verkostoajattelun omaksumisesta verkostohallinnan rakentamiseen ja toimivuuden varmistamiseen jatkuen verkostotoimijaroolin sisäistämisestä verkosto-organisaation luomiseen ja lopulta verkostoyhteiskunnassa toimimiseen.
Tutkielmassa tuodaan esille verkostoihin kytkeytyvä yhteiskunnallinen taso ja verkostokäsitteen keskeisimmät piirteet ja soveltamisalat, mutta myös käsitteeseen liittyviä ongelmakohtia ja lisätutkimusta vaativia alueita. Verkostot itsessään eivät ole uusi tutkimuskohde, vaan ilmiötä on tutkittu paljon kansainvälisesti ja kansallisesti. Verkostotutkimus keskittyy pitkälti verkostoihin makrotason ilmiönä ja vähemmälle ovat jääneet empiiristä verkostotietoa olemassa olevista verkostoista keräävät tutkimukset, joista syntyvä tieto luo kuitenkin pohjan teoreettiselle keskustelulle.
Tutkimuksessa on pyritty selvittämään verkostoajattelun ja -toiminnan omaksumisen rakenteellisia, toiminnallisia ja kulttuurisia tekijöitä julkisella sektorilla. Tutkimus on tehty yhteistyössä Liikenneviraston kanssa (ohjaajana Seppo Oinonen), ja tavoitteena on ollut hahmottaa Liikenneviraston verkostoitumisen tilaa, yleistä verkostokäsitteistöä sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tutkimuksen näkökulma on tilaustyöstä johtuen julkissektoraalinen, mutta tutkimuksessa on pyritty nimenomaisesti tarkastelemaan verkostoja niin teoreettisessa kuin empiirisessä osassa yli yksittäisten organisaatioiden ja sektoreiden. Tutkimuksessa saatuja tuloksia Liikennevirasto, ja laajemmin julkinen sektori, voi hyödyntää rakentaessaan strategista verkostosuunnitelmaansa ja -hallintaansa huomioiden paitsi ulkoisen toimintaympäristön muutokset ja tarpeet myös sisäisen organisaatiotoiminnan ja -kulttuurin.
Tutkimukseen on tehty 12 haastattelua liikenteen digitaalisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen tähtäävän Liikennelabra -hankkeen ympärille muodostuneesta toimijajoukosta. Haastateltavat edustavat julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria. Haastatteluaineistojen analyysissä on käytetty sisällönanalyysiä tuomaan esiin haastateltavien keskeisimmät huomiot verkostotoiminnasta.
Verkostoja korostavaan aikaan liittyy suurempi muutos kuin kirjallisuudessa on yleensä kuvattu. Tutkimuksen mukaan verkostotoiminta tulisi ymmärtää kokonaisvaltaisena ajatus-, rakenne- ja toimintamallien omaksumisena ja osaamisena. Tällainen muutos ei ole staattinen, vaan dynaaminen kehityskulku, josta käytetään käsitettä verkostokypsyys. Verkostokypsyys etenee verkostoajattelun omaksumisesta verkostohallinnan rakentamiseen ja toimivuuden varmistamiseen jatkuen verkostotoimijaroolin sisäistämisestä verkosto-organisaation luomiseen ja lopulta verkostoyhteiskunnassa toimimiseen.