Rumpujen kutsu : suomalaisen afrotanssijan etninen kompetenssi
Tillonen, Terhi (2015)
Tillonen, Terhi
2015
Musiikintutkimus - Music Studies
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202133
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202133
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmani käsittelee suomalaisten afrikkalaisten tanssien harrastajien kokemuksia tanssista ja tutkin, miten harrastajat käsittelevät ja merkityksellistävät etnisyyttä, toiseutta ja kulttuurisia tai rodullisia eroja sekä tanssin että tanssia käsittelevän puheen kautta. Työni on etnografinen tutkimus ja tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelujen avulla haastattelemalla viittä tamperelaisen afrikkalaisen tanssin yhdistyksen Cheza Ngoma ry:n esiintyvän ryhmän tanssia harrastavaa naista. Diskurssianalyysi on työni väljä teoreettinen ja metodologinen viitekehys.
Olen analysoinut tutkittavieni puheista ja tanssista kolme päädiskurssia, nimitän niitä aitousdiskurssiksi, rodullistetun kehon -diskurssiksi ja yhteisöllisyysdiskurssiksi. Näiden ohella olen analysoinut myös pienempiä diskursseja, jotka olen nimennyt mielikuvitus-, vaatetus-, esittämis-, tahtotila-, hyvän olon- ja tunteiden vapautumisen -diskursseiksi.
Tanssinharrastajien etnisyys muodostuu tanssin ja puheen diskursseissa ja esiintyy tietynlaisena liikekielenä, käyttäytymisenä, pukeutumisena ja lausumina. Tulkitsen tutkimuksessani, että tutkimillani tanssinharrastajilla on etnisesti hybridi identiteetti. Tanssijan identiteetti on siirtymätilassa, eri positioiden välillä häälyvä kulttuurinen identiteetti, joka ammentaa samanaikaisesti sekä afrikkalaisesta että suomalaisesta kulttuurista. Tanssi ja sen ympärille muodostuva muu merkityksellinen toiminta rakentaa identiteettejä tuottamalla merkityksiä etnisyydestä, johon tanssijat voivat identifioitua. Tanssiminen auttaa suomalaista harrastajaa syventämään tietoa afrikkalaisesta kulttuurista ja siellä asuvista ihmisistä. Tanssi luo myös vastavuoroisuutta eri kulttuurien välille ja voi toimia antirasistisena käytäntönä. Tanssin avulla tapahtuva toiseuden purkaminen vähentää stereotypioita ja parhaimmillaan johtaa tasa-arvoisempiin ja ymmärtäväisempiin monikulttuurisiin kohtaamisiin. Totean myös, että tutkimillani tanssinharrastajilla on etnistä kompetenssia. Etniseen kompetenssiin liittyy kulttuurisen tietoisuuden ja osaamisen puoli sekä kokemuksellinen puoli, tapa, jolla sitä esitetään.
Olen analysoinut tutkittavieni puheista ja tanssista kolme päädiskurssia, nimitän niitä aitousdiskurssiksi, rodullistetun kehon -diskurssiksi ja yhteisöllisyysdiskurssiksi. Näiden ohella olen analysoinut myös pienempiä diskursseja, jotka olen nimennyt mielikuvitus-, vaatetus-, esittämis-, tahtotila-, hyvän olon- ja tunteiden vapautumisen -diskursseiksi.
Tanssinharrastajien etnisyys muodostuu tanssin ja puheen diskursseissa ja esiintyy tietynlaisena liikekielenä, käyttäytymisenä, pukeutumisena ja lausumina. Tulkitsen tutkimuksessani, että tutkimillani tanssinharrastajilla on etnisesti hybridi identiteetti. Tanssijan identiteetti on siirtymätilassa, eri positioiden välillä häälyvä kulttuurinen identiteetti, joka ammentaa samanaikaisesti sekä afrikkalaisesta että suomalaisesta kulttuurista. Tanssi ja sen ympärille muodostuva muu merkityksellinen toiminta rakentaa identiteettejä tuottamalla merkityksiä etnisyydestä, johon tanssijat voivat identifioitua. Tanssiminen auttaa suomalaista harrastajaa syventämään tietoa afrikkalaisesta kulttuurista ja siellä asuvista ihmisistä. Tanssi luo myös vastavuoroisuutta eri kulttuurien välille ja voi toimia antirasistisena käytäntönä. Tanssin avulla tapahtuva toiseuden purkaminen vähentää stereotypioita ja parhaimmillaan johtaa tasa-arvoisempiin ja ymmärtäväisempiin monikulttuurisiin kohtaamisiin. Totean myös, että tutkimillani tanssinharrastajilla on etnistä kompetenssia. Etniseen kompetenssiin liittyy kulttuurisen tietoisuuden ja osaamisen puoli sekä kokemuksellinen puoli, tapa, jolla sitä esitetään.