Esteettisen kirurgian arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiä
Koskinen, Kaisa (2015)
2015
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202129
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202129
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena ovat esteettisen kirurgian arvonlisäverotuksen erityiskysymykset. Tutkielman tavoitteena on analysoida Verohallinnon toukokuussa 2014 antamaa terveyden- ja sairaanhoitoa koskevaa ohjetta, jonka myötä esteettinen kirurgia muutettiin aiemmasta poiketen arvonlisäverolliseksi. Tutkielmassa aihetta lähestytään oikeusdogmaattisesta, oikeusvertailevasta ja oikeuspoliittisesta näkökulmasta.
Tutkielman merkittävimpänä lähteenä on Verohallinnon ohje Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus (A86/200/2014), jonka pohjalta tutkielma on syntynyt. Lisäksi lähteinä käytetään voimassa olevan oikeuden lisäksi oikeuskirjallisuutta, ja Ruotsin ja Tanskan verovirastojen ohjeistuksia.
Sekä arvonlisäverolaissa että kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion johdosta asiassa C-91/12 (PFC Clinic AB,) Verohallinto uudisti terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisävero-ohjetta muuttaen esteettisen kirurgian arvonlisäverolliseksi. Toukokuussa 2014 annetusta ohjeesta voidaan löytää monia tulkintaongelmia ja käytännön haasteita. Arvonlisäveroverotuksen kytkeminen Kansaneläkelaitoksen sairasvakuutuskorvaukseen on niistä suurin, muina ongelmina mainittakoon lääketieteellisten erikoisalojen tasa-arvoisen arvonlisäverokohtelun vaarantuminen, terveysturismi ja negatiiviset taloudelliset vaikutukset. Verohallinto antoi uudistetun terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan ohjeen 8.5.2015, jossa monet tutkielmassa esiin nostetuista ongelmista on ratkaistu. Osa ongelmista kuitenkin säilyy uudistuksesta huolimatta.
Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverokohtelu on suurten muutosten edessä. Mallia voitaisiin ottaa toisista Pohjoismaista, kuten Ruotsista tai Tanskasta. Muuttamalla vain yksi lääketieteen erikoisala arvonlisäverolliseksi voi yhdenvertaisuus vaarantua. Yhtenä vaihtoehtona onkin säätää koko toimiala arvonlisäverolliseksi.
Tutkielman merkittävimpänä lähteenä on Verohallinnon ohje Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus (A86/200/2014), jonka pohjalta tutkielma on syntynyt. Lisäksi lähteinä käytetään voimassa olevan oikeuden lisäksi oikeuskirjallisuutta, ja Ruotsin ja Tanskan verovirastojen ohjeistuksia.
Sekä arvonlisäverolaissa että kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä terveyden- ja sairaanhoito vapautetaan arvonlisäverosta. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion johdosta asiassa C-91/12 (PFC Clinic AB,) Verohallinto uudisti terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisävero-ohjetta muuttaen esteettisen kirurgian arvonlisäverolliseksi. Toukokuussa 2014 annetusta ohjeesta voidaan löytää monia tulkintaongelmia ja käytännön haasteita. Arvonlisäveroverotuksen kytkeminen Kansaneläkelaitoksen sairasvakuutuskorvaukseen on niistä suurin, muina ongelmina mainittakoon lääketieteellisten erikoisalojen tasa-arvoisen arvonlisäverokohtelun vaarantuminen, terveysturismi ja negatiiviset taloudelliset vaikutukset. Verohallinto antoi uudistetun terveyden- ja sairaanhoitoa koskevan ohjeen 8.5.2015, jossa monet tutkielmassa esiin nostetuista ongelmista on ratkaistu. Osa ongelmista kuitenkin säilyy uudistuksesta huolimatta.
Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverokohtelu on suurten muutosten edessä. Mallia voitaisiin ottaa toisista Pohjoismaista, kuten Ruotsista tai Tanskasta. Muuttamalla vain yksi lääketieteen erikoisala arvonlisäverolliseksi voi yhdenvertaisuus vaarantua. Yhtenä vaihtoehtona onkin säätää koko toimiala arvonlisäverolliseksi.