Kolmiportaisesti tukea kaikille avoimessa koulussa

Abstract

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki muuttui kolmiportaiseksi tukimalliksi 2011. Uudessa tukimallissa yleistä tukea seuraavat vahvemmat tukimuodot tehostettu ja erityinen tuki (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Tavoitteena on ollut mm. varhaisen puuttumisen vahvistaminen sekä tuen suunnitelmallisuuden ja yhteistyön lisääminen (Huhtanen 2011, 12; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014). Uusi tukimalli nojautuu vahvasti inklusiiviseen näkemykseen ja Takalan (2010, 13) mukaan inkluusio tarkoittaa osallisuutta ja sitä, että kaikilla on oikeus käydä omaa lähikouluaan ja tarvittava tuki on järjestettävä sitä tarvitsevalle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kolmiportaista tukimallia on alettu toteuttaa virtolaisissa alakouluissa. Tutkimustehtävä jäsentyi yhdeksi pääongelmaksi ja neljäksi alaongelmaksi. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, miten kolmiportaista tukimallia on ryhdytty käytännössä toteuttamaan tukimuotojen ja pedagogisten asiakirjojen avulla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaiseksi opettajat arvioivat muutoksen kohti inklusiivista koulua ja uuden tukimallin toimivuuden. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan selville myös se, miten uudelle tukimallille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet paikallisella tasolla.

Perusjoukon muodostivat kaikki virtolaiset alakoulujen luokanopettajat ja erityisluokanopettajat (N=32). Toteutunut otos oli lopulta kahdeksan opettajaa (N=8), joista yksi oli erityisluokanopettajaja seitsemän muuta luokanopettajia. Tutkimus lukeutuu survey-tutkimusten joukkoon ja aineistonhankintamenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin sähköisesti Wilmakäyttöjärjestelmän kautta. Lisäksi tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin Virtain kaupungin sivistystoimenjohtajalta saatuja tilastotietoja. Tutkimusote oli kvantitatiivinen, mutta tutkimustuloksia analysoitiin yhdistämällä sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa.

Keskeisimmät tutkimustulokset liittyvät tukimuotoihin, pedagogisiin asiakirjoihin ja kolmiportaiselle tukimallille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tutkimustulosten perusteella kouluilla oli käytössä monipuolisesti tukimuotoja kaikilla tuen tasoilla. Pedagogisten asiakirjojen kohdalla heijastui vastaajien hienoinen epävarmuus, sillä vastauksissa oli hieman haparointia siinä, mikä asiakirja kuuluu millekin tuen tasolle. Opettajat eivät myöskään kokeneet pedagogisia lomakkeita kovin tärkeiksi tukimuodoiksi. Tuen dokumentointia ei koettu kuormittavaksi, vaikka tukimallin koettiin lisänneen työmäärää. Opettajat olivat erityisen tyytyväisiä tukimallin myötä tehostuneeseen opettajien väliseen yhteistyöhön. Moniammatillisuus oli myös lisääntynyt, mutta samanaikaisopettajuus on vielä käynnistysvaiheessa. Oppilaille annettavan tuen suunnitelmallisuus oli myös lisääntynyt. Puolet vastaajista piti tukimallia askeleena kohti inklusiivisempaa koulua ja koki, että kaikille yhteinen koulu on hyvä. Erityiskouluista ja – luokista ei kuitenkaan tahdota kokonaan luopua.

Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että kolmiportaista tukimallia on alettu toteuttamaan Virroilla aktiivisesti. Opettajien yleinen tyytyväisyys tukimalliin on melko hyvä. Resurssit tukimallin toteuttamiseen koettiin valitettavasti riittämättömiksi ja kaikki opettajat eivät ole saaneet riittävästi täydennyskoulutusta ja ohjausta uuden tukimallin käytännön toteuttamisesta. Myönteistä on kuitenkin se, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet opettajat tietävät, mistä tai keneltä he saavat tarvittaessa tukea ja ohjausta tukimalliin liittyvissä kysymyksissä.