Yritysjoukon otannan tehostaminen maksutasetilastoinnissa suhde-estimoinnin avulla
Oksanen, Jori (2015)
2015
Tilastotiede - Statistics
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507202121
Tiivistelmä
Yhtenä osana maksutasetilastointia tehdään vuosittain kattava noin 1 000 eri yritykselle kohdistuva kysely. Kyselyyn pyritään valitsemaan ne suomalaiset yritykset, jotka ovat maksutaserelevantteja eli joilla on käytännössä ulkomaisia rahoitussaamisia ja -velkoja. Laaja kysely tuottaa kuitenkin vuosittain kuluja sekä kyselyyn vastaaville yrityksille että sen teettäjälle. Tästä syystä tässä tutkielmassa on tutkittu mahdollisuuksia pienentää vuosittain tehtävän kyselyn otoskokoa ja pienentää siten kyselystä syntyviä kustannuksia. Otoskokoa pienennettäessä tulee kyselyn ulkopuolelle jäävän joukon osuus kerättävistä tiedoista kuitenkin estimoida jollakin tapaa.
Tutkielmassa pääasiallisena estimointimenetelmänä on käytetty suhde-estimointia, jossa hyödynnetään estimointivuotta edeltävän vuoden arvoja. Myös toisessa käytetyssä estimointitavassa, kopioinnissa, käytetään estimointivuotta edeltävänä vuonna kerättyjä tietoja. Ennen estimointeja perusjoukkoon on tehty erilaisia ja otoskooltaan vaihtelevia alkuperäistä otosta pienempiä otoksia. Otantamenetelminä on käytetty muun muassa rajattua täysotantaa, ositettua otantaa, systemaattista otantaa sekä satunnaisotantaa.
Saatujen tulosten perusteella olisi mahdollista lähes puolittaa vuosittain tehtävän otoksen koko joka toinen vuosi. Tämä edellyttää kuitenkin estimointia edeltävältä vuodelta laajempaa otosta, jonka avulla estimointivuonna pienemmällä otoksella saatuja arvoja hyödyntämällä voidaan estimoida arvot myös otoksen ulkopuolelle jätettyjen yritysten osalta. Tutkielmassa parhaiksi todettujen otanta- ja estimointi-menetelmien yhdistelmien avulla lähes kaikki estimoitavat erät saatiin estimoitua riittävällä tarkkuudella ottaen huomioon estimoitavien erien kokoluokan.
Tutkielmassa pääasiallisena estimointimenetelmänä on käytetty suhde-estimointia, jossa hyödynnetään estimointivuotta edeltävän vuoden arvoja. Myös toisessa käytetyssä estimointitavassa, kopioinnissa, käytetään estimointivuotta edeltävänä vuonna kerättyjä tietoja. Ennen estimointeja perusjoukkoon on tehty erilaisia ja otoskooltaan vaihtelevia alkuperäistä otosta pienempiä otoksia. Otantamenetelminä on käytetty muun muassa rajattua täysotantaa, ositettua otantaa, systemaattista otantaa sekä satunnaisotantaa.
Saatujen tulosten perusteella olisi mahdollista lähes puolittaa vuosittain tehtävän otoksen koko joka toinen vuosi. Tämä edellyttää kuitenkin estimointia edeltävältä vuodelta laajempaa otosta, jonka avulla estimointivuonna pienemmällä otoksella saatuja arvoja hyödyntämällä voidaan estimoida arvot myös otoksen ulkopuolelle jätettyjen yritysten osalta. Tutkielmassa parhaiksi todettujen otanta- ja estimointi-menetelmien yhdistelmien avulla lähes kaikki estimoitavat erät saatiin estimoitua riittävällä tarkkuudella ottaen huomioon estimoitavien erien kokoluokan.