Verotuspäätöksen perusteluiden puutteellisuus, seuraukset ja korjaaminen hallintomenettelyssä
Tervaskari, Riku (2015)
Tervaskari, Riku
2015
Vero-oikeus - Tax Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507102075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507102075
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee verotuspäätöksen perusteluissa olevia puutteellisuuksia ja niiden vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa esitellään ne keinot, joilla puutteellisia perusteluita voidaan korjata hallintomenettelyssä.
Oikeuskäytännössä on viime aikoina puututtu verotuspäätöksen puutteellisiin perusteluihin ja niistä on seurannut päätöksen kumoa-minen ja palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi tai pelkkä kumoaminen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on riittävää perustelua ja mitä seurauksia puutteellisella perustelulla on. Lisäksi tutkimuksessa esitellään ne hallintolaissa olevat keinot, joilla puutteellisia päätöksiä ja perusteluita voidaan korjata jälkikäteen. Tutkimusaihetta käsitellään pääosin lainopillista metodia käyttäen. Tutkimuskohdetta lähestytään keräämällä, tulkitsemalla ja analysoimalla lähdeaineistoa, jota ovat lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus.
Päätöksen perustelut koostuvat tosiasioista ja sovelletuista oikeusohjeista. Tutkimustulosten mukaan, tosiasiaperusteluiden ei tarvitse olla laajoja ja niissä voidaan viitata päätöksen ulkopuoliseen aineistoon, mutta niistä on selvittävä mitä ja missä määrin selvitystä on huomioitu ja miten tätä selvitystä on tulkittu kyseisessä päätöksessä. Oikeusperustelut ovat toinen perusteluiden pääelementti, jolla tarkoitetaan päätöksessä sovellettavia oikeussäännöksiä. Pelkkä oikeusohjeen mainitseminen ei ole riittävää perustelua, vaan perusteluissa on selvitettävä, miten tätä oikeusohjetta on sovellettu kyseisessä tapauksessa. Verotuspäätöksessä olevien perusteluiden puutteellisuus katsotaan menettelyvirheeksi. Asiaperusteluiden korjaamiseksi verotuspäätös kumotaan ja palautetaan virheellisen päätöksen tehneelle taholle uudelleenkäsittelyä varten. Oikeusperusteluiden puute johtaa virheellisen päätöksen kumoamiseen ja poistamiseen.
Verotusmenettelyssä päätöksen perusteluihin ei voida puuttua, ellei puutteellinen päätös ole vaikuttanut veron määrään. Hallintomenettelyssä on mahdollista korjata päätöstä myös viranomaisaloitteisena itseoikaisuna, joka on mahdollista tehdä, jos virheellinen päätös on johtunut virheellisestä tai puutteellisesta selvityksestä, ilmeisen väärästä lain soveltamisesta tai menettelyvirheestä. Verotuksen oikaisulautakunta voi käsitellessään oikaisuvaatimusta korjata myös päätöksen perusteluissa olevia puutteita ja muita menettelyvirheitä samoin perustein kuin viranomaisaloitteisessa itseoikaisussa. Oikaisulautakunnan tulisi menettelyvirheen korjaamiseksi kumota verotus ja palauttaa asian uudelleenkäsittelyä varten, sillä tavoitteena olisi saada käsiteltävä asia mahdollisimman ripeästi, menettelyllisesti ja asiallisesti ratkaistua. Päätöksen perusteleminen on olennainen osa perustuslain mukaista oikeusturvaa, jonka ylläpitämiseksi viranomaisen on oikeussäännöksiä soveltaen perusteltava tekemänsä päätös huolellisesti.
Oikeuskäytännössä on viime aikoina puututtu verotuspäätöksen puutteellisiin perusteluihin ja niistä on seurannut päätöksen kumoa-minen ja palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi tai pelkkä kumoaminen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on riittävää perustelua ja mitä seurauksia puutteellisella perustelulla on. Lisäksi tutkimuksessa esitellään ne hallintolaissa olevat keinot, joilla puutteellisia päätöksiä ja perusteluita voidaan korjata jälkikäteen. Tutkimusaihetta käsitellään pääosin lainopillista metodia käyttäen. Tutkimuskohdetta lähestytään keräämällä, tulkitsemalla ja analysoimalla lähdeaineistoa, jota ovat lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus.
Päätöksen perustelut koostuvat tosiasioista ja sovelletuista oikeusohjeista. Tutkimustulosten mukaan, tosiasiaperusteluiden ei tarvitse olla laajoja ja niissä voidaan viitata päätöksen ulkopuoliseen aineistoon, mutta niistä on selvittävä mitä ja missä määrin selvitystä on huomioitu ja miten tätä selvitystä on tulkittu kyseisessä päätöksessä. Oikeusperustelut ovat toinen perusteluiden pääelementti, jolla tarkoitetaan päätöksessä sovellettavia oikeussäännöksiä. Pelkkä oikeusohjeen mainitseminen ei ole riittävää perustelua, vaan perusteluissa on selvitettävä, miten tätä oikeusohjetta on sovellettu kyseisessä tapauksessa. Verotuspäätöksessä olevien perusteluiden puutteellisuus katsotaan menettelyvirheeksi. Asiaperusteluiden korjaamiseksi verotuspäätös kumotaan ja palautetaan virheellisen päätöksen tehneelle taholle uudelleenkäsittelyä varten. Oikeusperusteluiden puute johtaa virheellisen päätöksen kumoamiseen ja poistamiseen.
Verotusmenettelyssä päätöksen perusteluihin ei voida puuttua, ellei puutteellinen päätös ole vaikuttanut veron määrään. Hallintomenettelyssä on mahdollista korjata päätöstä myös viranomaisaloitteisena itseoikaisuna, joka on mahdollista tehdä, jos virheellinen päätös on johtunut virheellisestä tai puutteellisesta selvityksestä, ilmeisen väärästä lain soveltamisesta tai menettelyvirheestä. Verotuksen oikaisulautakunta voi käsitellessään oikaisuvaatimusta korjata myös päätöksen perusteluissa olevia puutteita ja muita menettelyvirheitä samoin perustein kuin viranomaisaloitteisessa itseoikaisussa. Oikaisulautakunnan tulisi menettelyvirheen korjaamiseksi kumota verotus ja palauttaa asian uudelleenkäsittelyä varten, sillä tavoitteena olisi saada käsiteltävä asia mahdollisimman ripeästi, menettelyllisesti ja asiallisesti ratkaistua. Päätöksen perusteleminen on olennainen osa perustuslain mukaista oikeusturvaa, jonka ylläpitämiseksi viranomaisen on oikeussäännöksiä soveltaen perusteltava tekemänsä päätös huolellisesti.