Julkinen sektori kaupunkien innovatiivisen asuinrakentamisen mahdollistajana ja rajoittajana
Mäkeläinen, Sini (2015)
2015
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092070
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee innovatiivisen asuinrakentamisen merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja sitä, millaisia reunaehtoja nykyinen toimintaympäristö sille asettaa. Erityisenä tarkastelun kohteena tutkimuksessa on se, millä tavoin julkinen sektori voi toiminnallaan joko edistää tai haitata innovaatioiden toteutumismahdollisuuksia.
Tutkimuksessa käydään läpi asuinrakentamiseen ja innovaatioihin liittyviä taustatekijöitä mutta syvennytään myös asiantuntijahaastatteluiden kautta Helsingin Kalasataman alueen rakentamiseen innovoinnin mahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti ja laadullisesti. Tutkimuksen empiirisen osan aineisto koostuu yhdeksästä asiantuntijahaastattelusta, jotka on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Asiantuntijahaastatteluissa selvisi, että innovaatiot rakennusalalla nähtiin positiivisina ja tarpeellisina. Yksittäisten innovaatioiden lisäksi konservatiivisena koetulle rakennusalalle toivottiin kokonaisvaltaisempaa muutosta kehittämismyönteisempään suuntaan. Tärkeänä osana tätä muutosta nähtiin asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen suunnittelu- ja rakennusprosessissa.
Suhtautuminen julkisen sektorin rooliin ja vaikutuksiin vaihteli. Toiset haastateltavat näkivät julkisen sektorin toimijat hyvinä ja innovaatiomyönteisinä yhteistyökumppaneina, kun taas toiset kokivat julkisen sektorin tuottaman ylireguloinnin haittaavan innovoinnin mahdollisuuksia. Suhtautumisesta riippumatta, melkein kaikki haastateltavat arvioivat julkisen sektorin toimijoiden vaikutusvallan lopulliseen rakentamiseen rajalliseksi. Rakennusalan monitahoisella toimintakentällä minkään yksittäisen sektorin edustajat eivät kokeneet, että heillä olisi ollut suuri vaikutusvalta innovatiivisen rakentamisen mahdollistamiseen. Yhteistyön merkitys näyttäytyikin tärkeänä edellytyksenä innovaatiomyönteisen ilmapiirin luomiselle.
Suhtautuminen Kalasatamaan innovatiivisena alueena vaihteli suuresti haastateltavien kesken. Jotkut kokivat innovoinnin mahdollisuudet suuriksi, jotkut taas pieniksi kun taas jotkut eivät nähneet alueen poikkeavan tässä suhteessa mitenkään muista rakentamisen projekteista. Yleisesti ne tekijät, jotka koettiin ongelmiksi tai vahvuuksiksi rakentamisessa olivat haastateltavien mukaan esillä myös Kalasataman projekteissa.
Tutkimuksessa käydään läpi asuinrakentamiseen ja innovaatioihin liittyviä taustatekijöitä mutta syvennytään myös asiantuntijahaastatteluiden kautta Helsingin Kalasataman alueen rakentamiseen innovoinnin mahdollisuuksien näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu aineistolähtöisesti ja laadullisesti. Tutkimuksen empiirisen osan aineisto koostuu yhdeksästä asiantuntijahaastattelusta, jotka on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Asiantuntijahaastatteluissa selvisi, että innovaatiot rakennusalalla nähtiin positiivisina ja tarpeellisina. Yksittäisten innovaatioiden lisäksi konservatiivisena koetulle rakennusalalle toivottiin kokonaisvaltaisempaa muutosta kehittämismyönteisempään suuntaan. Tärkeänä osana tätä muutosta nähtiin asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisääminen suunnittelu- ja rakennusprosessissa.
Suhtautuminen julkisen sektorin rooliin ja vaikutuksiin vaihteli. Toiset haastateltavat näkivät julkisen sektorin toimijat hyvinä ja innovaatiomyönteisinä yhteistyökumppaneina, kun taas toiset kokivat julkisen sektorin tuottaman ylireguloinnin haittaavan innovoinnin mahdollisuuksia. Suhtautumisesta riippumatta, melkein kaikki haastateltavat arvioivat julkisen sektorin toimijoiden vaikutusvallan lopulliseen rakentamiseen rajalliseksi. Rakennusalan monitahoisella toimintakentällä minkään yksittäisen sektorin edustajat eivät kokeneet, että heillä olisi ollut suuri vaikutusvalta innovatiivisen rakentamisen mahdollistamiseen. Yhteistyön merkitys näyttäytyikin tärkeänä edellytyksenä innovaatiomyönteisen ilmapiirin luomiselle.
Suhtautuminen Kalasatamaan innovatiivisena alueena vaihteli suuresti haastateltavien kesken. Jotkut kokivat innovoinnin mahdollisuudet suuriksi, jotkut taas pieniksi kun taas jotkut eivät nähneet alueen poikkeavan tässä suhteessa mitenkään muista rakentamisen projekteista. Yleisesti ne tekijät, jotka koettiin ongelmiksi tai vahvuuksiksi rakentamisessa olivat haastateltavien mukaan esillä myös Kalasataman projekteissa.