Mielenterveys Espoon aikuissosiaalityön tilannearvioissa
Laakso, Hanna-Maija (2015)
2015
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092069
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan asiakkaiden mielenterveyden näkökulmasta aikuissosiaalityön asiakkaille tehtyjen tilannearvioiden sisältöä ja retorisia keinoja, joita sosiaalityöntekijät käyttävät tilannearvioiden teksteissä. Tutkimuskohteena ovat sosiaalitoimessa uusille asiakkaille tehtyjen ensimmäisten tilannearvioiden tekstit.
Tutkimusaihe on ajankohtainen. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä on kasvanut koko ajan. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa peruspalvelujen merkitystä ja monialaista yhteistyötä. Taustalla vaikuttaa myös se, että toimeentulotuki on suunniteltu siirrettäväksi Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Mielenterveystyön näkökulmasta asiakkaiden kohtaaminen tulisi tapahtua ensisijaisesti jo peruspalveluissa. Muutokset antavat kuntien sosiaalityölle mahdollisuuden miettiä teh-täväänsä uudella tavalla.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi, joka kuvaa erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumista sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Metodisina työkaluina aineiston analyysissa ovat teemoittelu ja uusi retoriikka. Tutkimusotteeltaan tutkimus edustaa aineistolähtöistä ja laadullista tutkimusta. Tutkimuksen kohteena oleva aineisto muodostuu 19:sta aikuissosiaalityön tilannearviosta, jotka poimittiin tutkimuspaikkakunnan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmästä tutkimusajanjaksona vuonna 2014. Tutkimuksen tilannearvioiden asiakkaat olivat uusia, täysi-ikäisiä asiakkaita, joiden viimeisimmästä toimeentulotukipäätöksestä oli vähintään vuosi aikaa. Tilannearvioiden kirjoittajana toimi sosiaalityöntekijä.
Tilannearvioiden teksteistä nousivat esiin sisällölliset ja kokemukselliset teemat. Sisällöllisissä teemoissa korostuivat asiakkaan hoitoon ja taloudelliseen tilanteeseen sekä sosiaalityöntekijän ohjaukseen liittyvät teemat. Kokemuksellisissa teemoissa nousivat esille sosiaalityöntekijän huoleen ja asiakkaan vastuuseen liittyvät teemat. Tilannearvioiden teksteissä oli vähän lähiverkostoista ja viranomaisyhteistyöstä kertovia tekstejä.
Tilannearvioiden teksteistä löytyi paljon asiakkaan puhetta, mikä viittasi asiakkaan näkökulman huomioimiseen tapaamisella. Sosiaalityöntekijän puhetta teksteissä oli vähemmän, mutta sosiaalityöntekijän asema tilannearviotapaamisen johdattelijana ei jäänyt epäselväksi. Tilannearvioiden teksti oli kohdistettu ensisijaisesti asiakkaalle, sosiaalityöntekijälle ja muille sosiaalitoimistossa asiakkaan asioita hoitaville työntekijöille. Tekstit näyttäytyivät tiiviiltä muistilistalta asiakkaan tilanteesta ja tehdyistä suunnitelmista.
Sosiaalitoimistoissa tehtävän mielenterveystyön kannalta tilannearvioiden sisältöjen vaihtelevuus kertoi sosiaalityöntekijöiden erilaisista kiinnostuksista ja valmiuksista kohdata mielenterveysongelmainen asiakas. Tilannearvioiden tekstien suuntaaminen kotikentälle kuvasti mielenterveys-työtä sosiaalitoimiston sisäisenä työnä.
Tutkimusaihe on ajankohtainen. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä on kasvanut koko ajan. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa peruspalvelujen merkitystä ja monialaista yhteistyötä. Taustalla vaikuttaa myös se, että toimeentulotuki on suunniteltu siirrettäväksi Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta alkaen. Mielenterveystyön näkökulmasta asiakkaiden kohtaaminen tulisi tapahtua ensisijaisesti jo peruspalveluissa. Muutokset antavat kuntien sosiaalityölle mahdollisuuden miettiä teh-täväänsä uudella tavalla.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on sosiaalinen konstruktionismi, joka kuvaa erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumista sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa. Metodisina työkaluina aineiston analyysissa ovat teemoittelu ja uusi retoriikka. Tutkimusotteeltaan tutkimus edustaa aineistolähtöistä ja laadullista tutkimusta. Tutkimuksen kohteena oleva aineisto muodostuu 19:sta aikuissosiaalityön tilannearviosta, jotka poimittiin tutkimuspaikkakunnan sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmästä tutkimusajanjaksona vuonna 2014. Tutkimuksen tilannearvioiden asiakkaat olivat uusia, täysi-ikäisiä asiakkaita, joiden viimeisimmästä toimeentulotukipäätöksestä oli vähintään vuosi aikaa. Tilannearvioiden kirjoittajana toimi sosiaalityöntekijä.
Tilannearvioiden teksteistä nousivat esiin sisällölliset ja kokemukselliset teemat. Sisällöllisissä teemoissa korostuivat asiakkaan hoitoon ja taloudelliseen tilanteeseen sekä sosiaalityöntekijän ohjaukseen liittyvät teemat. Kokemuksellisissa teemoissa nousivat esille sosiaalityöntekijän huoleen ja asiakkaan vastuuseen liittyvät teemat. Tilannearvioiden teksteissä oli vähän lähiverkostoista ja viranomaisyhteistyöstä kertovia tekstejä.
Tilannearvioiden teksteistä löytyi paljon asiakkaan puhetta, mikä viittasi asiakkaan näkökulman huomioimiseen tapaamisella. Sosiaalityöntekijän puhetta teksteissä oli vähemmän, mutta sosiaalityöntekijän asema tilannearviotapaamisen johdattelijana ei jäänyt epäselväksi. Tilannearvioiden teksti oli kohdistettu ensisijaisesti asiakkaalle, sosiaalityöntekijälle ja muille sosiaalitoimistossa asiakkaan asioita hoitaville työntekijöille. Tekstit näyttäytyivät tiiviiltä muistilistalta asiakkaan tilanteesta ja tehdyistä suunnitelmista.
Sosiaalitoimistoissa tehtävän mielenterveystyön kannalta tilannearvioiden sisältöjen vaihtelevuus kertoi sosiaalityöntekijöiden erilaisista kiinnostuksista ja valmiuksista kohdata mielenterveysongelmainen asiakas. Tilannearvioiden tekstien suuntaaminen kotikentälle kuvasti mielenterveys-työtä sosiaalitoimiston sisäisenä työnä.