Pienyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon asiakkuudesta
Saari, Paula (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Saari, Paula
2015
Hoitotieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507092068
Tiivistelmä
Työelämän kuormitus haastaa pienyrittäjät ja työterveyshuollot yhteistyöhön työkyvyn ja vaikuttavamman työterveyshuollon kehittämiseksi etsimään keinoja työntekijöiden työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata pienyrittäjien kokemuksia työterveyshuollon asiakkuudesta yrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää pienten yritysten ja työterveyshuollon välistä asiakkuutta.
Tutkimusaineisto saatiin Työterveyslaitokselta Pienten yritysten työterveyshuollon sisällön ja kattavuuden kehittäminen – toimeenpano ja vaikuttavuus – tutkimushankkeesta. Tutkimusaineisto koostui kymmenen (n= 10) lakisääteisen työterveyshuoltosopimuksen tehneen pienyrittäjän (< 10 työntekijää) haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoitti pienyrittäjien asettavan odotuksia työterveyshuollon palveluille ja palvelurakenteelle. Pienyrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyön toimivuutta edistivät luottamukselliset ja joustavat yhteistyökäytännöt. Toimimaton yhteistyö näkyi pienyrittäjien ja työterveyshuollon välisenä vähäisenä yhteistyönä, tiedon puutteena, epäluottamuksena ja pienyrittäjien huonoina vaikutusmahdollisuuksina. Työterveyshuoltotoiminnassa pieniä yrityksiä hyödyttivät ennaltaehkäisevät ja työkyvyn seurannan terveystarkastukset. Työterveyshuollon asiakkuuden ei koettu tuovan työhön juuri mitään lisähyötyä. Tuloksissa korostuivat työterveyshuollon lakisääteisyys, työterveyshuoltopalvelujen vaihtoehtojen puute ja pienyrittäjien terveydenhoitojärjestelmän pirstaleisuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä että pienyrittäjien ja työterveyshuollon välistä asiakkuutta ja yhteistyötä tulee aktivoida asiakaslähtöisempään suuntaan. Työikäisten työkyvyn tukemiseksi tulisi ottaa huomioon pienyrityksen tarpeet, työterveyshuoltotietous, työterveyshuollon mahdollisuudet ja tulevaisuuden rakenneuudistukset. Jatkotutkimusta tarvitaan näiden osapuolten yhteistyössä toteutuvan asiakaslähtöisyyden tutkimiseen työterveyshuoltohenkilöstön, johtamisen sekä työntekijöiden näkökulmasta.
Tutkimusaineisto saatiin Työterveyslaitokselta Pienten yritysten työterveyshuollon sisällön ja kattavuuden kehittäminen – toimeenpano ja vaikuttavuus – tutkimushankkeesta. Tutkimusaineisto koostui kymmenen (n= 10) lakisääteisen työterveyshuoltosopimuksen tehneen pienyrittäjän (< 10 työntekijää) haastatteluista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimus osoitti pienyrittäjien asettavan odotuksia työterveyshuollon palveluille ja palvelurakenteelle. Pienyrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyön toimivuutta edistivät luottamukselliset ja joustavat yhteistyökäytännöt. Toimimaton yhteistyö näkyi pienyrittäjien ja työterveyshuollon välisenä vähäisenä yhteistyönä, tiedon puutteena, epäluottamuksena ja pienyrittäjien huonoina vaikutusmahdollisuuksina. Työterveyshuoltotoiminnassa pieniä yrityksiä hyödyttivät ennaltaehkäisevät ja työkyvyn seurannan terveystarkastukset. Työterveyshuollon asiakkuuden ei koettu tuovan työhön juuri mitään lisähyötyä. Tuloksissa korostuivat työterveyshuollon lakisääteisyys, työterveyshuoltopalvelujen vaihtoehtojen puute ja pienyrittäjien terveydenhoitojärjestelmän pirstaleisuus.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä että pienyrittäjien ja työterveyshuollon välistä asiakkuutta ja yhteistyötä tulee aktivoida asiakaslähtöisempään suuntaan. Työikäisten työkyvyn tukemiseksi tulisi ottaa huomioon pienyrityksen tarpeet, työterveyshuoltotietous, työterveyshuollon mahdollisuudet ja tulevaisuuden rakenneuudistukset. Jatkotutkimusta tarvitaan näiden osapuolten yhteistyössä toteutuvan asiakaslähtöisyyden tutkimiseen työterveyshuoltohenkilöstön, johtamisen sekä työntekijöiden näkökulmasta.