"Punasen langan rakentaa se lapslähtösyys ja sitten otetaan se perhe huomioon" : fenomenografinen tutkimus perhetyöntekijöiden lapsilähtöisyyskäsityksistä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten lapsilähtöisyys määrittyy sekä ennaltaehkäisevässä perhetyössä että lastensuojelun perhetyössä. Tutkimuksessa tutkitaan ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevien perhetyöntekijöiden ja lastensuojelun perhetyönohjaajien käsityksiä lapsilähtöisyydestä ja sen toteutumisesta perhetyössä. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan, ovatko työntekijäryhmien käsitykset lapsilähtöisyydestä mahdollisesti yhteneviä tai erilaisia. Tutkimuksen tarkoituksena on myös pohtia, mikä lapsilähtöisyyttä mahdollisesti edistää ja mikä estää.

Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa selvitetään perhetyön historiaa, perusteluja perhetyölle sekä perhetyön sijoittumista palvelujärjestelmään. Lisäksi määritellään ennaltaehkäisevän perhetyön ja lastensuojelun perhetyön sekä lapsilähtöisyyden käsitteitä.

Tutkimuksen aineistona ovat viiden ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevän perhetyöntekijän ja viiden lastensuojelun perhetyönohjaajan haastattelut. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla ja analysoitiin fenomenografisen analyysin periaatteiden mukaisesti. Analyysin tuloksena syntyi kuusi erilaista lapsilähtöisyyden kuvauskategoriaa. Kuvauskategoriat ovat: lapsilähtöisyyden yhteiskunnallinen paikantuminen, lapsikeskeisyyteen painottuva lapsilähtöisyys, lapsen yksilöllisyyteen paikantuva lapsilähtöisyys, toiminnallisuuteen painottuva lapsilähtöisyys, vanhemmuuteen painottuva lapsilähtöisyys ja lapsilähtöisyyden mahdollistajat ja haastajat. Tämän tutkimuksen kuusi kuvauskategoriaa ilmentävät jokainen erilaista tulkintaa lapsilähtöisyydestä ja sen toteutumisesta perhetyössä.

Tutkimuksen tulosten perusteella haastatellut työntekijäryhmät käsittävät lapsilähtöisyyden ja sen toteutumisen perhetyössä monella tapaa yhtäläisesti, mutta työntekijäryhmien välillä löytyy käsityksissä myös eroavaisuutta. Lapsen kohtaaminen ja yhdessä tekeminen nähtiin kaikkein tärkeimpänä lapsilähtöisenä perhetyönä molempien työntekijäryhmien käsityksissä. Myös lapsen etu ja hyvinvointi sekä työn keskiössä ja työn kohteena oleminen nähtiin tärkeinä. Ennaltaehkäisevää perhetyötä tekevät perhetyöntekijät korostavat lapsen yksilöllisiä tarpeita ja arjesta ja perustarpeista huolehtimista. Lastensuojelun perhetyönohjaajien käsityksissä korostuu lapsen toimijuus ja aktiivisuus sekä toiminnan konkreettinen mallintaminen. Lapsilähtöisyyden nähtiin molemmissa työntekijäryhmissä toteutuvan myös välillisesti vanhempien kautta. Suurin lapsilähtöisyyttä edistävä tekijä nähdään olevan työntekijän oma toiminta ja työskentelyote. Eniten lapsilähtöisyyttä estävät vanhempien ongelmat. Tutkimuksen mukaan lapsilähtöisyys on perhetyössä vahva toimintatapa.

SUMMARY: A Phenomenographic Study on Family Workers’ Conceptions on Child-Centeredness