Ikkunoita opiskelijan arkeen : opintoihin kiinnittyminen yliopistossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä yliopisto-opiskelusta, oppimisesta ja opiskelijan arjesta tämän päivän Suomessa ja niiden merkityksistä opintoihin kiinnittymiselle. Opiskelijoiden valmistumista ja opinnoissa etenemistä on yritetty nopeuttaa ja edistää erilaisin koulutuspoliittisin ja taloudellisin keinoin, mutta siitä huolimatta valmistumis- ja opiskeluajat ovat pysyneet melko muuttumattomina. Nopeaan valmistumiseen kannustavassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole kiinnitetty huomiota aiemmissa tutkimuksissa havaittuun opiskelijoiden opinnoista johtuvaan kuormittumiseen. Kuormittumisen ja opintoihin paneutumisen tematiikka toimii tässä tutkimuksessa opintoihin kiinnittymisen tarkastelun kontekstina.

Tutkimusongelmana oli selvittää, millaisia merkityksiä opiskelijat antavat ajankäytölle, resursseille ja eri aktiviteetteihin panostamiselle opintoihin kiinnittäjinä. Merkityksiä tarkasteltiin hermeneuttisen fenomenologian ja sisällönanalyysin avulla analysoimalla haastatteluaineistoa siitä näkökulmasta, miten opiskelijat kuvaavat aineistossa aikaa, panostamista ja resurssejaan suhteessa eri aktiviteetteihin. Resurssit käsittävät tutkimuksessa opiskelijan jaksamisen ja kuormittumisen kokemukset panostamisen tarkoittaessa opiskeluun ja oppimisprosesseihin suunnattua kognitiivista panostusta ja ajankäyttöä.

Haastatteluaineisto on osa laajempaa Tampereen yliopiston uusia opetussuunnitelmia koskevaa tutkimusaineistoa, josta tässä tutkimuksessa käytettiin opetus- ja oppimiskulttuuria sekä opiskelijoiden kuormittumista koskevaa osiota. Haastatteluaineisto koostui 13 yliopiston perustutkinto-opiskelijan haastattelusta. Haastatellut opiskelijat olivat opiskelija-aktiiveja, joilla on erilaisia luottamustehtäviä yliopistossa. Opiskelijat jakautuivat tasaisesti kaikkiin yliopiston yksiköihin.

Opintoihin kiinnittyminen näyttäytyy tutkimuksen perusteella monimerkityksellisenä ilmiönä, kun sitä tarkastellaan ajankäytön, resurssien ja panostamisen näkökulmasta. Eri aktiviteetit sisältävät sekä myönteisiä että kielteisiä merkityksiä. Sen tähden niiden suhde opintoihin kiinnittymiseen ei ole yksinkertainen. Yhteiskunnallisella tasolla kiinnittymiseen ovat yhteydessä tulevaisuuden epävarmuus, toiminnasta saatava hyöty, toimeentulon haasteet sekä opiskelijaan kohdistuvat ulkoiset vaatimukset. Yliopiston toimintakulttuurissa hallinnolliset tekijät kuormittavat ja hidastavat opiskelua yhteisöllisen oppimisen tukiessa opintoihin kiinnittymistä. Opiskelijan tasolla tasapainoilu vaatimusten ja jaksamisen välimaastossa, opiskeluvalmiudet sekä opiskelijan orientaatio ovat merkityksellisiä opintoihin kiinnittymisen kannalta.

Tutkimus vahvisti näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnallinen tilanne ja työelämän muutokset voivat vaikuttaa opintoihin kiinnittymiseen. Nopean valmistumisen kulttuurissa yliopistokoulutus saa välineellisen merkityksen uratavoitteiden täyttäjänä, jolloin opiskelijalle ei jää aikaa ja tilaa sivistyä. Yliopistolla opiskelijoiden osallistaminen koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun voisi edistää opiskelijoiden toivoman yhteisöllisyyden kehittymistä sekä vähentää hallinnollisista tekijöistä johtuvaa kuormaa. Yliopiston on vaikea edistää opiskelijan jaksamista niiltä osin, kun kuormitus johtuu opiskelijan omista valinnoista ja yliopiston ulkopuolisesta elämismaailmasta. Ulkoisten vaatimusten lisäämisen sijaan opiskelijat tulisi saada kiinnittymään opintoihin sisällöllisesti.