Uutisraivaajat : haastattelututkimus pienmediajournalistien tavoista jäsentää työtään
Pursiainen, Vilja (2015)
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507072042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507072042
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmani tarkastelee journalistisen pienmedian perustaneiden henkilöiden tapoja jäsentää työtään. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin journalismin murroksen aikaansaama muutos journalistiseen työhön ja siihen, mitä se tekijöille merkitsee.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Sen metodologinen näkökulma koostuu narratiivisen analyysin, koodaamisen, teemoittelun, sekä grounded theoryn antamista työkaluista. Narratiivinen analyysi tuo esiin haastateltujen esittämiä motivaatioita pienmedian perustamiselle. Teemoittelun ja koodaamisen avulla päästään tarkastelemaan työlle annettuja merkityksiä. Grounded theory toimi suuntaa antavana metodologiana ydinteeman löytymiselle.
Tutkimuksen aineistona koostuu neljän eri pienmedian, Long Playn, 11-kollektiivin, Huilin ja Huuman perustajajäsenten haastatteluista. Pienmediat on kaikki perustettu vuosien 2011–2013 välillä. Ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia; taideprojektista startupiin, mutta kaikkia yhdistää halu luoda kunnianhimoista journalismia mediakentälle, jota hallitsevat pääosin mediakonsernien tuottama sisältö.
Tutkimuksen kautta ilmeni, että pienmedian perustajia ajaa huoli journalismin tilasta, ja toisaalta vahva kaipuu merkitykselliseen työhön. Journalismin murroksen koettiin johtaneen siihen, että journalismin yhteiskunnallinen merkitys on joutunut jäämään taka-alalle taloudellisen voiton tuottamisen alta. Tämä on johtanut siihen, että mediataloja ei enää arvosteta kuten aiemmin, vaan tilalle on tullut uudenlainen henkilökohtaisen tekijyyden etsiminen. Tämä liittyy työn subjektoitumiseen, yrittäjä-identiteetin vahvistumiseen ja laajempaan kansainväliseen alan trendiin. Luovan alan yrittäjän voi nähdä olevan eräänlainen työn subjektoitumisen maksiimi. Journalistisilla pienmedioiden tekijöillä on vahva yrittäjä-identiteetti ja tarve erottua mediakonsernien tekemästä työstä. Tässä heitä ajaa kunnianhimo, huoli journalismista, työstä itsestään saatu nautinto ja toisaalta muilta saatu arvostus. Arvostuksen kaipuun ja yrittäjä-identiteetin taakse kytkeytyvät myös työn subjektoitumisen kipeät puolet.
Tutkimuksen ydinteemaksi muotoutui merkityksellisyyden kaipuu, niin journalismin kuin oman tekemisen kannalta. Median murros on korostanut taloudellisten arvojen hallitsevuutta ja moni journalisti kokee sen vaarantavan journalismin tehtävän. Voittoa tavoittelematon pienmediajournalismi on eräänlainen vastareaktio tälle.
Tutkielma on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Sen metodologinen näkökulma koostuu narratiivisen analyysin, koodaamisen, teemoittelun, sekä grounded theoryn antamista työkaluista. Narratiivinen analyysi tuo esiin haastateltujen esittämiä motivaatioita pienmedian perustamiselle. Teemoittelun ja koodaamisen avulla päästään tarkastelemaan työlle annettuja merkityksiä. Grounded theory toimi suuntaa antavana metodologiana ydinteeman löytymiselle.
Tutkimuksen aineistona koostuu neljän eri pienmedian, Long Playn, 11-kollektiivin, Huilin ja Huuman perustajajäsenten haastatteluista. Pienmediat on kaikki perustettu vuosien 2011–2013 välillä. Ne ovat luonteeltaan hyvin erilaisia; taideprojektista startupiin, mutta kaikkia yhdistää halu luoda kunnianhimoista journalismia mediakentälle, jota hallitsevat pääosin mediakonsernien tuottama sisältö.
Tutkimuksen kautta ilmeni, että pienmedian perustajia ajaa huoli journalismin tilasta, ja toisaalta vahva kaipuu merkitykselliseen työhön. Journalismin murroksen koettiin johtaneen siihen, että journalismin yhteiskunnallinen merkitys on joutunut jäämään taka-alalle taloudellisen voiton tuottamisen alta. Tämä on johtanut siihen, että mediataloja ei enää arvosteta kuten aiemmin, vaan tilalle on tullut uudenlainen henkilökohtaisen tekijyyden etsiminen. Tämä liittyy työn subjektoitumiseen, yrittäjä-identiteetin vahvistumiseen ja laajempaan kansainväliseen alan trendiin. Luovan alan yrittäjän voi nähdä olevan eräänlainen työn subjektoitumisen maksiimi. Journalistisilla pienmedioiden tekijöillä on vahva yrittäjä-identiteetti ja tarve erottua mediakonsernien tekemästä työstä. Tässä heitä ajaa kunnianhimo, huoli journalismista, työstä itsestään saatu nautinto ja toisaalta muilta saatu arvostus. Arvostuksen kaipuun ja yrittäjä-identiteetin taakse kytkeytyvät myös työn subjektoitumisen kipeät puolet.
Tutkimuksen ydinteemaksi muotoutui merkityksellisyyden kaipuu, niin journalismin kuin oman tekemisen kannalta. Median murros on korostanut taloudellisten arvojen hallitsevuutta ja moni journalisti kokee sen vaarantavan journalismin tehtävän. Voittoa tavoittelematon pienmediajournalismi on eräänlainen vastareaktio tälle.