Putkakuolemat Suomessa
Tikkanen, Annika (2015)
Tikkanen, Annika
2015
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507062034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507062034
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimus käsittelee poliisin säilyttämien vapautensa menettäneiden kuolemia eli niin kutsuttuja putkakuolemia. Putkakuolemia ovat poliisin säilytystiloissa tapahtuneiden kuolemien lisäksi myös poliisin kuljetuksessa vapaudenmenetyksen aikana sattuneet sekä putkasta sairaalaan vietyjen ja siellä menehtyneiden kuolemat. Tutkimuksen lähtökohtana on uuden ja ajankohtaisen informaation luominen ilmiöstä, josta on tehty vain vähän tutkimusta ja saatavilla oleva tieto on niukkaa. Lisäksi tutkimuksella pyritään lisäämään hyvinvointivaltion instituutioiden läpinäkyvyyttä ja ohjaamaan viranomaisten välistä yhteistyötä oikeaan suuntaan. Tavoitteena on selvittää, millainen kuva putkakuolemista muotoutuu Poliisiammattikorkeakoulun putkakuolema-aineiston perusteella. Tutkimuskysymykseen etsitään vastausta sisällönanalyysin keinoin.
Analyysi sisältää kaksi osaa, ensimmäisen osan pyrkimyksenä on kokonaiskuvan luominen putkakuolemailmiöstä. Tämän osuuden aineistona on 55 putkakuolematapausta vuosilta 2007–2013. Toinen osuus muodostuu tapauskohtaisesta analyysistä, jossa poliisin toimintaa peilataan poliisin ammattietiikkaan. Poliisin ammattietiikalla tarkoitetaan ammatin keskeisiä arvoja sekä velvollisuuksia ja vastuita ammatille tyypillisiä tilanteita varten. Analyysin kohteena on viisi eri perustein valittua tapausta.
Tutkimustulosten mukaan putkakuolemailmiö on keskittynyt miessukupuoleen ja keski-ikäisyyteen. Lisäksi alkoholi ja muut päihteet ovat kietoutuneet ilmiöön tiukasti. Ensinnäkin päihteet vaikuttivat kiinnioton taustalla, kun yleisin kiinniottoperuste oli henkilön suojaaminen. Toiseksi päihteiden käyttö näkyi myös kuolemansyissä niiden ollessa suurimmassa osassa tapauksia vähintään myötävaikuttaneena tekijänä kuolemaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että poliisin säilytystiloissa rikosperusteisesti olevat ovat potentiaalisia itsemurhan tekijöitä. Poliisi toiminta ei noudattanut mitään tiettyjä toimintaohjeita ja esimerkiksi kaikkia henkilön suojaamiseksi kiinniotettuja ei puhallutettu. Lisäksi putkan vakiasiakkuus helpotti säilöönottopäätöksen tekemistä. Poliisi teki arvion henkilön terveydellisestä tilasta pitkälti ulkoisen kunnon perusteella ja vain muutamassa tapauksessa terveydenhuollon ammattilainen tarkasti henkilön tilan ennen säilöön sijoittamista. Poliisin ammattietiikka toteutui putkakuolematapauksissa pääasiassa hyvin, mutta joidenkin tapausten kohdalla voidaan mahdollisesti puhua huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.
SUMMARY: Deaths in police custody in Finland
Analyysi sisältää kaksi osaa, ensimmäisen osan pyrkimyksenä on kokonaiskuvan luominen putkakuolemailmiöstä. Tämän osuuden aineistona on 55 putkakuolematapausta vuosilta 2007–2013. Toinen osuus muodostuu tapauskohtaisesta analyysistä, jossa poliisin toimintaa peilataan poliisin ammattietiikkaan. Poliisin ammattietiikalla tarkoitetaan ammatin keskeisiä arvoja sekä velvollisuuksia ja vastuita ammatille tyypillisiä tilanteita varten. Analyysin kohteena on viisi eri perustein valittua tapausta.
Tutkimustulosten mukaan putkakuolemailmiö on keskittynyt miessukupuoleen ja keski-ikäisyyteen. Lisäksi alkoholi ja muut päihteet ovat kietoutuneet ilmiöön tiukasti. Ensinnäkin päihteet vaikuttivat kiinnioton taustalla, kun yleisin kiinniottoperuste oli henkilön suojaaminen. Toiseksi päihteiden käyttö näkyi myös kuolemansyissä niiden ollessa suurimmassa osassa tapauksia vähintään myötävaikuttaneena tekijänä kuolemaan. Tulokset viittaavat myös siihen, että poliisin säilytystiloissa rikosperusteisesti olevat ovat potentiaalisia itsemurhan tekijöitä. Poliisi toiminta ei noudattanut mitään tiettyjä toimintaohjeita ja esimerkiksi kaikkia henkilön suojaamiseksi kiinniotettuja ei puhallutettu. Lisäksi putkan vakiasiakkuus helpotti säilöönottopäätöksen tekemistä. Poliisi teki arvion henkilön terveydellisestä tilasta pitkälti ulkoisen kunnon perusteella ja vain muutamassa tapauksessa terveydenhuollon ammattilainen tarkasti henkilön tilan ennen säilöön sijoittamista. Poliisin ammattietiikka toteutui putkakuolematapauksissa pääasiassa hyvin, mutta joidenkin tapausten kohdalla voidaan mahdollisesti puhua huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä.
SUMMARY: Deaths in police custody in Finland