Vanhempien kokemuksia puheeksi ottamisen välineistä neuvolan laajassa terveystarkastuksessa

Abstract

Pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa Vanhempien osallisuus neuvolan laajassa terveystarkastuksessa tarjottiin tiedelehteen arvioitavaksi. Artikkelissa tarkasteltiin neuvolan laajaa terveystarkastusta, siihen valmistautumista ja siinä koettua osallisuutta sekä kokemusten ja taustamuuttujien yhteyksiä (Mäkinen Anni, Åstedt-Kurki Päivi, Palonen Mira, Vuorenmaa Maaret). Tutkielman toisessa osassa keskityttiin vanhempien kokemuksiin voimavaraistavien puheeksi ottamisen välineiden käytöstä laajaan terveystarkastukseen valmistautumisessa. Lisäksi tarkasteltiin perheiden tuen saantia. Tutkimuksen aineisto kerättiin 18 kuukauden ikäisen lapsen laajan terveystarkastuksen jälkeen vanhemmilta kyselyllä (n=86). Aineisto analysoitiin tilastollisesti.

Tulokset osoittivat, että vanhempien osallisuus perheessä näkyi heidän luottamuksenaan kykyihinsä auttaa lasta kasvamaan ja kehittymään, pyrkimyksenään omaksua tapoja, jotka tukevat kasvua ja kehitystä sekä lapsen vahvuuksien ja heikkouksien huomioimisena. Vanhempien heikompi osallisuus perheessä näkyi siten, että he eivät pyytäneet tarvitessaan apua. Vanhempien osallisuus palvelutilanteissa tuli esille siten, että vanhemmat hakivat omatoimisesti palvelua ja päättivät lapsensa saamista palveluista. Osallisuutta palvelutilanteissa vähensi se, että työntekijät eivät kysyneet vanhempien mielipidettä lapselle palvelua suunniteltaessa. Ne vanhemmat, jotka valmistautuivat yhdessä etukäteen laajaan terveystarkastukseen, tunsivat voimakkaampaa osallisuutta perheessä kuin ne vanhemmat, jotka valmistautuivat yksin tai eivät valmistautuneet ollenkaan.

Kohdatuksi tuleminen näkyi vahvimmin siinä, että vanhemmat kokivat ammattilaisten olevan aidosti kiinnostuneita heidän asioistaan, vanhemmat saivat riittävästi tietoa sekä terveydenhoitajan aikaa ja tasavertaisuutta keskusteluissa. Heikoimmin kohdatuksi tulemisessa toteutui parisuhteen asioista tiedon saaminen sekä tiedon saaminen siitä, mistä saa tarvitessaan apua. Vanhemmat, jotka kokivat tulleensa hyvin kohdatuiksi, tunsivat myös olevansa osallisia perheessä ja palveluissa.

Kolme viidestä perheestä piti laajoja terveystarkastuksia itselleen hyödyllisinä. Laajan terveystarkastuksen toteuttamisen prosessilla oli vaikutusta siihen, miten perheet saattoivat valmistautua kotona etukäteen. Osa perheistä jäi ilman kutsukirjettä laajaan terveystarkastukseen, jolloin heillä ei ollut samanlaista valmistautumisen mahdollisuutta kuin muilla. Voimavaraistavista puheeksi ottamisen välineistä perheet käyttivät eniten arjen voimavaralomakkeita.

Kaikkien vanhempien kanssa ei keskusteltu neuvolassa elintavoista ja päihteiden käytöstä. Tuen saanti toteutui perheiden mielestä melko hyvin, vaikka osa perheistä jäi ilman tarvitsemaansa tukea, erimerkiksi kielivaikeuksien vuoksi. Jatkossa neuvolatyön ammattilaisten on varmistettava kaikkien perheiden mahdollisuus valmistautua laajaan terveystarkastukseen. Lisäksi on huolehdittava yksilöllisen perhekohtaisen tuen saamisesta. Lisääntyvä monikulttuurisuus on otettava työssä enenevästi huomioon.

ABSTRACT: Parents experiences of empowerment tools the context of maternity and child health clinic s extensive health examination

This Master s thesis consists of two parts. The first one was an article about the maternity- and child health clinics extensive health examinations as a parent-empowering activity (Mäkinen Anni, Åstedt-Kurki Päivi, Palonen Mira, Vuorenmaa Maaret). This part of the Master s thesis was submitted for evaluation in a scientific journal. The second part of the thesis focused on parents experiences regarding the empowering tools that were intended to be used in preparation for the extensive health examination. In addition, the needed and received support of families was examined.

The purpose of the research was to describe the empowerment of parents and the extensive health examination s connection to it. Research data were collected from parents via an electronic survey (n=86) after the examination of the child, at 18 months age. The data were analyzed statistically.

The results demonstrate that parents empowerment in family was shown as their confidence in their ability to help the child to grow and develop, as their intent to learn customs that help the child to grow and learn more, and as giving attention to the child s strengths and weaknesses. If the parents empowerment in the family was weak, it was shown as unwillingness to ask for help when needed. Parents empowerment in the service system was shown as willingness to seek for help on their own, and as making decisions on the services their children would receive. Those parents who prepared together in advance for the extensive health examination felt more empowered in family than the ones who prepared alone or didn t prepare at all.

Parents experiences on being faced by the professionals was shown most strongly on their feeling of how interested the professionals were about their life, and how much information, time and equality they received in the meeting. The weakest items of being faced were getting information on their intimate relationship and where to get help if needed. Parents with a strong feeling of being faced by professionals were also most strongly empowered in family and service system.

The results suggest that families experience the extensive health examination as beneficial for themselves. The practical process of the extensive health examination is significant in determining how the families can prepare at home beforehand. Some families didn t get an invitation letter to the examination, which means they didn t have the same chances for preparation as others. Of the tools intended for talking about the everyday resources, the most commonly used ones were the resource barometers. Some parents had not discussed about their life habits in the health examination. Majority of families told that they received the support they needed. However, a small part of them was left without the necessary support. In future, the health clinic professionals have to make sure all families have a chance to prepare for extensive health examination. They also need to make sure that individual families receive the specific support as they need it. The increasingly multicultural families also must be taken into consideration in practice.