Uuden ajan journalismia : datajournalismin määritelmä, merkitys ja tila Suomessa
Nieminen, Anna-Sofia (2015)
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507032020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507032020
Tiivistelmä
Selvitän pro gradu -työssäni, miten suomalaiset datajournalismin tekijät määrittelevät datajournalismin ja mitä merkitystä he näkevät sillä olevan journalismille, yleisölle ja yhteiskunnalle. Lisäksi kartoitan, minkälaista datajournalismia Suomessa on tehty syksyyn 2014 mennessä.
Tutkimukseni on laadullinen. Selvitin kahdeksan koodaajan tai toimittajan näkemyksiä datajournalismista teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat osallistuneet datajournalististen juttujen tekemiseen Yle Uutisissa, Helsingin Sanomissa tai STT-Lehtikuvassa. Lisäksi kävin vapaamuotoisia keskusteluja datajournalismin tilasta 13 eri toimituksen edustajan kanssa. Analyysini jakautuu kuvailevaan osioon ja teemahaastatteluille tehtyyn sisällönanalyysin.
Tutkimuksessa ilmeni, että tekijöiden mielestä datajournalismia määrittää ennen kaikkea datan käyttö prosessissa eikä esitystapa. Kuitenkin datajournalismiin liittyy usein visuaalisia tai interaktiivisia elementtejä. Datajournalismia tehdään ensisijaisesti verkkoon. Ehdotan tältä pohjalta datajournalismin määritelmäksi seuraavaa: Datajournalismi on journalistinen prosessi, jossa tuotetaan datan avulla uutta tietoa verkkoon tai verkko edellä ja johon liittyy usein visuaalisia ja interaktiivisia elementtejä.
Datajournalismin merkitys näyttää kumpuavan sen määritelmästä. Merkitys kytkeytyy ennen kaikkea datasta löytyvään uuten tietoon, monesti siis tutkivaan journalismiin. Tärkeää on myös verkonomaisen kerronnan kehittäminen ja sitä kautta uuden yleisön ja rahan houkuttelu.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että datajournalismi on Suomessa lapsenkengissä. Sen tekeminen on pitkälti Yleisradion ja Helsingin Sanomien harteilla. STT-Lehtikuva panostaa verkkovisualisointeihin. Maakuntalehdissä, MTV:ssä, iltapäivälehdissä, talousmedioissa ja ruotsinkielisessä mediassa suhtautuminen datajournalismiin on vaihtelevaa, eikä sen tekeminen ole säännöllistä. Haastatellut tekijät kuitenkin uskovat datajournalismin kehitykseen ja aseman vahvistumiseen.
Tutkimukseni on laadullinen. Selvitin kahdeksan koodaajan tai toimittajan näkemyksiä datajournalismista teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat osallistuneet datajournalististen juttujen tekemiseen Yle Uutisissa, Helsingin Sanomissa tai STT-Lehtikuvassa. Lisäksi kävin vapaamuotoisia keskusteluja datajournalismin tilasta 13 eri toimituksen edustajan kanssa. Analyysini jakautuu kuvailevaan osioon ja teemahaastatteluille tehtyyn sisällönanalyysin.
Tutkimuksessa ilmeni, että tekijöiden mielestä datajournalismia määrittää ennen kaikkea datan käyttö prosessissa eikä esitystapa. Kuitenkin datajournalismiin liittyy usein visuaalisia tai interaktiivisia elementtejä. Datajournalismia tehdään ensisijaisesti verkkoon. Ehdotan tältä pohjalta datajournalismin määritelmäksi seuraavaa: Datajournalismi on journalistinen prosessi, jossa tuotetaan datan avulla uutta tietoa verkkoon tai verkko edellä ja johon liittyy usein visuaalisia ja interaktiivisia elementtejä.
Datajournalismin merkitys näyttää kumpuavan sen määritelmästä. Merkitys kytkeytyy ennen kaikkea datasta löytyvään uuten tietoon, monesti siis tutkivaan journalismiin. Tärkeää on myös verkonomaisen kerronnan kehittäminen ja sitä kautta uuden yleisön ja rahan houkuttelu.
Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että datajournalismi on Suomessa lapsenkengissä. Sen tekeminen on pitkälti Yleisradion ja Helsingin Sanomien harteilla. STT-Lehtikuva panostaa verkkovisualisointeihin. Maakuntalehdissä, MTV:ssä, iltapäivälehdissä, talousmedioissa ja ruotsinkielisessä mediassa suhtautuminen datajournalismiin on vaihtelevaa, eikä sen tekeminen ole säännöllistä. Haastatellut tekijät kuitenkin uskovat datajournalismin kehitykseen ja aseman vahvistumiseen.