Yrittäjämyönteisiä valintoja : case -tutkimus Suomen yrittäjien 2014 tekemän elinkeinopoliittisen raportin menestyskunnista
Haapamäki, Launo (2015)
2015
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507022015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507022015
Tiivistelmä
Tutkimus perustuu Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo -raportteihin, joita on laadittu joka toinen vuosi vuodesta 2004 lähtien. Elinkeinopoliittiset raportit arvioivat suomalaiskuntia paikallisten yritysten arvioiden pohjalta ja asettavat kuntia paremmuusjärjestykseen yrittäjämyönteisyytensä perusteella. Raporttien perusteella tähän pro gradu -tutkimukseen valittiin viisi case-kuntaa, jotka ovat menestyneet elinkeinopoliittisissa raporteissa keskimäärin paremmin kuin suurin osa muista kunnista. Kunnat ovat Keitele, Muurame, Juva, Seinäjoki sekä Kuopio. Tutkimuksessa selvitetään case-kuntien yrittäjämyönteistä asemaa ja etsitään sille syitä haastattelemalla kuntajohtajia sekä paikallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtajia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksi tärkeimmistä tekijöistä kuntien yrittäjämyönteisemmälle asemalle on tiivis, monipuolinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus, joka korostui kaikkien haastateltavien kohdalla. Tällä viitattiin esimerkiksi siihen, että yrittäjillä on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi jo varhaisessa vaiheessa päätöksentekoon liittyen ja että heidän näkemyksensä huomioidaan parhaan kyvyn mukaan. Laadukas vuorovaikutus tarkoittaa haastattelujen mukaan myös avointa, säännöllistä sekä riittävää yhteydenpitoa ja kunnan keskeisen johdon riittävää tavoitettavuutta. Laadukkaaseen vuorovaikutukseen liittyy myös keskinäinen luottamus, jonka koettiin olevan tärkeää kunta-yrittäjä -suhteiden onnistumiselle sekä niin kunnan elinvoimaisuudelle kuin hyvälle elinkeinopolitiikallekin. Konkreettisten tekijöiden ohella myös kunnan myönteinen elinkeinoilmasto, yrittäjänäkökulmien huomioiminen sekä proaktiivinen suhtautuminen omassa toimintaympäristössään vahvistivat kuntien yrittäjämyönteistä asemaa sekä yrittäjien näkemyksiä kunnan elinkeinopolitiikasta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yksi tärkeimmistä tekijöistä kuntien yrittäjämyönteisemmälle asemalle on tiivis, monipuolinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus, joka korostui kaikkien haastateltavien kohdalla. Tällä viitattiin esimerkiksi siihen, että yrittäjillä on oltava mahdollisuus tulla kuulluksi jo varhaisessa vaiheessa päätöksentekoon liittyen ja että heidän näkemyksensä huomioidaan parhaan kyvyn mukaan. Laadukas vuorovaikutus tarkoittaa haastattelujen mukaan myös avointa, säännöllistä sekä riittävää yhteydenpitoa ja kunnan keskeisen johdon riittävää tavoitettavuutta. Laadukkaaseen vuorovaikutukseen liittyy myös keskinäinen luottamus, jonka koettiin olevan tärkeää kunta-yrittäjä -suhteiden onnistumiselle sekä niin kunnan elinvoimaisuudelle kuin hyvälle elinkeinopolitiikallekin. Konkreettisten tekijöiden ohella myös kunnan myönteinen elinkeinoilmasto, yrittäjänäkökulmien huomioiminen sekä proaktiivinen suhtautuminen omassa toimintaympäristössään vahvistivat kuntien yrittäjämyönteistä asemaa sekä yrittäjien näkemyksiä kunnan elinkeinopolitiikasta.