La notion d'événement linguistique à travers la crise ukrainienne présentée dans Le Monde et Rossiyskaya Gazeta
Alanen, Janina (2015)
2015
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507012001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201507012001
Tiivistelmä
Sosiaaliset ilmiöt ovat kielellisiä konstruktioita, jotka tuottavat ja muokkaavat sosiaalisesti havaittavia realiteetteja. Esimerkiksi ”poliittinen kriisi” on erilaisten puhetapojen tuottama sosiaalinen konstruktio, jota ei ole olemassa kielen ulkopuolella. Aina siitä puhuttaessa tuotetaan sosiaalista, dynaamista todellisuutta, joka on monimerkityksellistä ja ilmenee vain kielen avulla. Näiden merkitysten synnyssä ja vahvistumisessa nimeämisellä on suuri vaikutus, sekä medialla oma roolinsa sanojen ja sanontojen kierrättäjänä ja yhteiskunnallisena instituutiona.
Tämä Pro gradu –tutkielma käsittelee kielellisen tapahtuman nimeämistä ja käsitteellistymistä mediassa. Kielellinen tapahtuma on sosiaalinen ilmiö, jonka merkitys ei ole enää sidottu ilmaistuun kontekstiin, vaan jonka metalingvistinen merkitys aukeaa jopa yhdestä sanasta, samassa sosiaalisessa ympäristössä elävien ihmisten yhteisten kokemusten pohjalta. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa yhteiskuntatutkimuksen lingvistiseen käänteeseen sekä John. R. Searlen sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoreettisen pohjan muodostaa ranskalaiseen perinteeseen nojaava diskurssianalyysi, jota tässä työssä edustavat erityisesti Jacques Guilhaumou, Sophie Moirand ja Alice Krieg-Planque.
Tutkielman teoreettisia lähtökohtia tuetaan kontrastiivisen tapaustutkimuksen avulla, jota edustaa Ukrainan kriisin käsittely kahdessa eri kielellisessä ympäristössä elo-syyskuussa 2014. Aineistona toimivat ranskalaisen Le Monde ja venäläisen Rossiyskaya Gazeta –sanomalehtien paperilehdissä julkaistut uutiset ja analyysit. Tutkimusmetodina on käytetty Marie Veniardin sanojen merkityksen leksiko-diskursiivista tulkintakehystä.
Lähtökohtainen hypoteesi on, että ihmisten subjektiiviset näkemykset ja kokemukset muokkaavat sanavalintoja, joiden kautta kielellisen tapahtuman yhteiskunnallinen merkitys korostuu. Nimeämiskäytännöt ovat nykymaailmassa sähköisten tiedonvälitysmenetelmien ansiosta varsin yhdenmukaiset. Tutkimalla sanoja osana tekstiyhteyttä sekä niiden diskurssissa ilmenevää semanttista merkitystä, voidaan selvittää, miten tapahtumien nimeäminen lisää yhteiskunnallisen merkityksen ymmärrystä kielellisessä ympäristössään.
Analyysissa esille nousseet sanavalinnat sekä median kerrontatavat tukevat hypoteesia ja osoittavat, että Ukrainan kriisin yhteiskunnallinen merkitys muodostuu ranskalaisessa lehdistödiskurssissa lännen ja Venäjän vastakkainasettelun ja välienselvittelyn, sekä taloudellisten realiteettien kautta. Lännen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on myös mukana venäläisessä diskurssissa, joka kuitenkin korostaa Ukrainan kriisin humaania aspektia ja merkitystä tavallisten ihmisten elämässä.
Tämä Pro gradu –tutkielma käsittelee kielellisen tapahtuman nimeämistä ja käsitteellistymistä mediassa. Kielellinen tapahtuma on sosiaalinen ilmiö, jonka merkitys ei ole enää sidottu ilmaistuun kontekstiin, vaan jonka metalingvistinen merkitys aukeaa jopa yhdestä sanasta, samassa sosiaalisessa ympäristössä elävien ihmisten yhteisten kokemusten pohjalta. Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa yhteiskuntatutkimuksen lingvistiseen käänteeseen sekä John. R. Searlen sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoreettisen pohjan muodostaa ranskalaiseen perinteeseen nojaava diskurssianalyysi, jota tässä työssä edustavat erityisesti Jacques Guilhaumou, Sophie Moirand ja Alice Krieg-Planque.
Tutkielman teoreettisia lähtökohtia tuetaan kontrastiivisen tapaustutkimuksen avulla, jota edustaa Ukrainan kriisin käsittely kahdessa eri kielellisessä ympäristössä elo-syyskuussa 2014. Aineistona toimivat ranskalaisen Le Monde ja venäläisen Rossiyskaya Gazeta –sanomalehtien paperilehdissä julkaistut uutiset ja analyysit. Tutkimusmetodina on käytetty Marie Veniardin sanojen merkityksen leksiko-diskursiivista tulkintakehystä.
Lähtökohtainen hypoteesi on, että ihmisten subjektiiviset näkemykset ja kokemukset muokkaavat sanavalintoja, joiden kautta kielellisen tapahtuman yhteiskunnallinen merkitys korostuu. Nimeämiskäytännöt ovat nykymaailmassa sähköisten tiedonvälitysmenetelmien ansiosta varsin yhdenmukaiset. Tutkimalla sanoja osana tekstiyhteyttä sekä niiden diskurssissa ilmenevää semanttista merkitystä, voidaan selvittää, miten tapahtumien nimeäminen lisää yhteiskunnallisen merkityksen ymmärrystä kielellisessä ympäristössään.
Analyysissa esille nousseet sanavalinnat sekä median kerrontatavat tukevat hypoteesia ja osoittavat, että Ukrainan kriisin yhteiskunnallinen merkitys muodostuu ranskalaisessa lehdistödiskurssissa lännen ja Venäjän vastakkainasettelun ja välienselvittelyn, sekä taloudellisten realiteettien kautta. Lännen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on myös mukana venäläisessä diskurssissa, joka kuitenkin korostaa Ukrainan kriisin humaania aspektia ja merkitystä tavallisten ihmisten elämässä.