Mavasta valmaksi: Näkemyksiä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten muutosvaiheesta ja tehtävistä yhteiskunnassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavia mava-koulutuksia siirtymävaiheessa valma-koulutuksen malliin. Aihe oli hyvin ajankohtainen valma-koulutus yhdistäessä eri ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat ja valmistavat koulutukset yhteiseksi koulutuskokonaisuudeksi syksystä 2015 alkaen. Tutkimuskysymyksinä toimivat millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja aikaan ammatilliseen koulutukseen valmentavan valma-koulutuksen malli syntyy ja mikä ammatilliseen koulutukseen valmistavan mava-koulutuksen tehtävä yhteiskunnallisesta näkökulmasta on. Tutkimus toimi myös tilannekatsauksena muutosvaiheessa mavasta valmaksi tuoden esiin sekä mavan hyviä käytäntöjä, joita uudessa koulutuskokonaisuudessa toivottiin säilytettävän, että myös pohdintaa koulutuksen toteutukseen liittyvistä haasteista, joihin uudessa mallissa toivottiin vastaavan. Tutkimuksen metodologisena lähestymistapana toimi sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kuutta koulutusten kanssa työskentelevää kasvatusalan ammattilaista. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä apuna käyttäen.

Muutoksen yhteiskunnalliselle ajalle ja tarpeelle muodostettiin analyysissä kuusi merkitystä. Muutosten nähtiin tapahtuvan palveluiden yksilöllistämisen yhteiskunnassa, mutta toisaalta aikana, jolloin tarvitaan myös yhteisöllisyyden ja kuuluvuuden vahvistamista erityisesti syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Valman nähtiin vahvistavan ja yhtenäistävän palvelujärjestelmää valtavirtaistaen maahanmuuttajien koulutusta kun koulutuksessa ei enää eroteltaisi maahanmuuttajia muista tukea tarvitsevista väestöryhmistä. Koulutuksessa kaikkia palveltaisiin samoilla perusteilla tarkoituksena edistää opiskelijan pääsyä ammatilliseen peruskoulutukseen. Muutokselle annettiin myös merkitystä pyrkimyksenä saattaa maahanmuuttajia tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaisempaan asemaan yhteiskunnassa erityisen tuen ja yhteisten koulutusmahdollisuuksien kehittämisen kautta.

Koulutuksen tehtäviä yhteiskunnassa käsiteltiin funktionaalisen analyysimallin kautta. Koulutusten keskeiseksi kvalifiointitehtäväksi nähtiin opiskelijan kielitaidon parantaminen ammatillisia perusopintoja varten. Koulutusta pohdittiin myös valikoijana ja suuntaajana saattaen opiskelijaa tiedostamaan omat kyvyt suhteessa koulutuksellisiin ja ammatillisiin tavoitteisiin, mutta myös osana yhteiskunnallista järjestelmään. Varastointitehtävässä koulutus nähtiin säilöpaikkana, jossa opittiin yhteiskunnan arvoja ja moraalia samalla kun se ehkäisi negatiivista kehitystä kuten syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Koulutusta pohdittiin myös integraation ja inkluusion keinona, jonka kautta luotiin yhteisöllisyyttä ja toimijuutta eri väestöryhmien kesken ja sille annettiin myös merkitystä maahanmuuttajien aktivoijana yhteiskunnalliseen toimijuuteen.