Gender representation and equality in EFL textbooks from different cultural environments : a comparison of Finnish Smart Moves 3 and Mexican Take Care! 2
Kujanpää, Enni (2015)
Kujanpää, Enni
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301980
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee sosiaalisen sukupuolen ja tasa-arvon ilmenemistä englannin kielen oppikirjoissa, jotka ovat suunnattu oppijoille hyvin erilaisista kulttuureista: suomalaisesta ja meksikolaisesta. Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia sukupuolen representaatioita esiintyy suomalaisessa Smart Moves 3 -oppikirjassa sekä meksikolaisessa Take Care! 2 -oppikirjassa, ja vertaamaan representaatioita toisiinsa sekä käsityksiin sukupuolesta ja stereotyypeistä että tavoitteisiin tasa-arvosta lähdekulttuurinsa huomioon ottaen.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä eri kulttuureissa, ja koulutus on keskeinen arvomaailman ja käsitysten välittäjä. Kielten, kuten muidenkin aineiden, oppikirjoissa olevat käsitykset yhteiskunnasta ja sen piirteistä välittyvät oppilaalle sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sosiaalista sukupuolta, stereotyyppisiä mies- ja naiskuvia, tasa-arvotavoitteita ja koulutuksen taustatekijöitä kansainvälisesti ja kulttuurikohtaisesti, sekä aiempia tutkimuksia sukupuolesta oppikirjoissa. Teoriapohjassa todetaan sukupuolen tasa-arvo tärkeäksi tavoitteeksi, jonka saavuttamisessa keskeistä on monipuolisten sukupuoliroolien välittäminen ja stereotypioiden välttäminen.
Tutkimus on aineistolähtöisesti toteutettu kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Siinä tutkitaan miesten ja naisten näkyvyyttä oppikirjoissa, sekä heille annettuja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia rooleja. Lopuksi oppikirjoja verrataan toisiinsa, sekä teoriapohjassa esitettyihin kulttuurikohtaisiin eroihin, stereotypioihin sekä tasa-arvokäsityksiin.
Tutkimuksessa todettiin, että kumpikaan kirjoista ei onnistu täyttämään täysin tasa-arvon tavoitetta. Suomalaisessa oppikirjassa miehiä esiintyy selkeästi enemmän kuin naisia, kun taas meksikolaisessa oppikirjassa sukupuolet ovat tasaisesti näkyvillä. Sukupuolen representaatiot kirjoissa ovat sekä stereotyyppisiä että niitä rikkovia, ja naiset voivat esiintyä useammin stereotyyppinsä ulkopuolisissa rooleissa kuin miehet. Oppikirjojen välillä ei yleisellä tasolla ole suurta eroa, joten meksikolaisen oppikirjan voisi luokitella olevan tasa-arvoisempi kuin lähdekulttuurissa vallitsevat käsitykset antaisivat olettaa.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä eri kulttuureissa, ja koulutus on keskeinen arvomaailman ja käsitysten välittäjä. Kielten, kuten muidenkin aineiden, oppikirjoissa olevat käsitykset yhteiskunnasta ja sen piirteistä välittyvät oppilaalle sekä eksplisiittisesti että implisiittisesti. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään sosiaalista sukupuolta, stereotyyppisiä mies- ja naiskuvia, tasa-arvotavoitteita ja koulutuksen taustatekijöitä kansainvälisesti ja kulttuurikohtaisesti, sekä aiempia tutkimuksia sukupuolesta oppikirjoissa. Teoriapohjassa todetaan sukupuolen tasa-arvo tärkeäksi tavoitteeksi, jonka saavuttamisessa keskeistä on monipuolisten sukupuoliroolien välittäminen ja stereotypioiden välttäminen.
Tutkimus on aineistolähtöisesti toteutettu kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Siinä tutkitaan miesten ja naisten näkyvyyttä oppikirjoissa, sekä heille annettuja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia rooleja. Lopuksi oppikirjoja verrataan toisiinsa, sekä teoriapohjassa esitettyihin kulttuurikohtaisiin eroihin, stereotypioihin sekä tasa-arvokäsityksiin.
Tutkimuksessa todettiin, että kumpikaan kirjoista ei onnistu täyttämään täysin tasa-arvon tavoitetta. Suomalaisessa oppikirjassa miehiä esiintyy selkeästi enemmän kuin naisia, kun taas meksikolaisessa oppikirjassa sukupuolet ovat tasaisesti näkyvillä. Sukupuolen representaatiot kirjoissa ovat sekä stereotyyppisiä että niitä rikkovia, ja naiset voivat esiintyä useammin stereotyyppinsä ulkopuolisissa rooleissa kuin miehet. Oppikirjojen välillä ei yleisellä tasolla ole suurta eroa, joten meksikolaisen oppikirjan voisi luokitella olevan tasa-arvoisempi kuin lähdekulttuurissa vallitsevat käsitykset antaisivat olettaa.