Musiikinopiskelijan ammatillinen kasvu ja motivaatio
Kivenmäki, Laura (2015)
Kivenmäki, Laura
2015
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301977
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella musiikinopiskelijoiden ammatillista kasvua ja sitä, mitkä tekijät opiskelijat kokivat haittaavina ja mitkä puolestaan kasvua tukevina. Tarkastelun kohteena oli myös motivaatio ja sen rooli kasvussa sekä opiskelijoita motivoivat tekijät. Lisäksi mielenkiinto oli itsesäätelyn näkymisessä musiikinopiskelijoiden opiskelussa ja ammatillisessa kasvussa. Tutkimuksessa etsittiin opiskelijoiden käsityksiä muusikkoudesta ja käsitysten mahdollista muuttumista koulutuksen kuluessa. Lopuksi tutkimuksessa pyrittiin vielä selvittämään muusikolta vaadittavia tekijöitä, joita nykyinen työelämä heiltä vaatii ja sitä, miten musiikinopiskelijat kokevat pystyvänsä vaatimuksiin vastaamaan.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa ja helmikuussa 2015. Aineisto koostuu kahdeksasta (N=8) ammattikorkeakoulussa muusikon koulutuksessa opiskelevan yksilöteemahaastattelusta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa ilmeni laajasti musiikinopiskelijan ammatillista kasvua haittaavia ja tukevia tekijöitä. Yksi tärkeimmistä on oppimaan oppimisen taito. Opiskelijan tulisi koulutuksessa saada välineitä omatoimiseen opiskeluun jatkossa, sillä muusikon ammatissa tarvitaan monen muun ammatin tavoin jatkuvaa kehittymistä. Tutkimuksessa tuli esille joitain persoonallisuuden piirteitä, jotka olisivat muusikolle ja ammatilliselle kasvulle hyviä sekä piirteitä, jotka nähtiin huonoina. Yksilön minäpystyvyyden voi nähdä olevan mukana musiikinopiskelijoiden ammatillista kasvua tarkastellessa. Musiikinopiskelijan ammatillisen kehityksen voi jossain määrin katsoa alkavan hyvin nuorena, jolloin musiikki on harrastus, eikä tiedossa välttämättä ole muusikon ammattiin kouluttautuminen. Musiikinopiskelijoiden taustat olivat pitkälti samankaltaisia, jossa musiikki on ollut läsnä perhepiirissä. Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa musiikkiharrastuksen aloittamisessa ja pysymisessä. Musiikinopiskelijoiden käsityksiä tutkittaessa selvisi, että lähinnä käsitykset muusikkoudesta olivat monipuolistuneet. Niin motivaatiossa kuin ammatillisessa kasvussakin toiset ihmiset ja ilmapiiri koettiin merkittäviksi. Oman kehityksen huomaaminen motivoi myös. Muusikolta nykyisen työelämän koettiin vaativan soittotaidon lisäksi muun muassa monipuolisuutta, omaa aktiivisuutta ja itsensä esille tuomista. Tärkeäksi koettiin, että muusikolla on jokin oma juttu. Lisäksi musiikin alallakin tulisi muistaa ihminen kokonaisuutena.
Motivaatiolla on suuri merkitys muusikon koulutuksessa. Se on pääosin sisäistä motivaatiota, jossa musiikki ja sen esittäminen itsessään motivoivat. Sisäinen motivaatio ja opiskelijan halu muusikoksi tarvitaan, jotta opiskelija jaksaa harjoitella. Musiikinopiskelijan voi nähdä olevan jo koulutukseen tullessaan motivoitunut, jolloin koulutuksen tehtävänä on pikemminkin motivaation säilyttäminen ja ylläpitäminen. Opiskelut vaativat itsekuria, jonka voi nähdä tarkoittavan toisaalta itsesäädeltyä oppimista ja oppimisen taitoja, toisaalta motivaatiota. Tutkimusaineistossa korostui harjoittelun merkitys, eikä lahjakkuudelle annettu niinkään sijaa. Täten olennaista onkin motivaatio harjoitteluun ja toisaalta oppimisen taidot, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Koulutuksen voikin toivoa tarjoavan erityisesti oppimisen taitojen harjoittamista sekä motivoivien puitteiden ja kehittymisen mahdollistavien olosuhteiden luomista.
Tutkimusaineisto kerättiin tammikuussa ja helmikuussa 2015. Aineisto koostuu kahdeksasta (N=8) ammattikorkeakoulussa muusikon koulutuksessa opiskelevan yksilöteemahaastattelusta. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustuloksissa ilmeni laajasti musiikinopiskelijan ammatillista kasvua haittaavia ja tukevia tekijöitä. Yksi tärkeimmistä on oppimaan oppimisen taito. Opiskelijan tulisi koulutuksessa saada välineitä omatoimiseen opiskeluun jatkossa, sillä muusikon ammatissa tarvitaan monen muun ammatin tavoin jatkuvaa kehittymistä. Tutkimuksessa tuli esille joitain persoonallisuuden piirteitä, jotka olisivat muusikolle ja ammatilliselle kasvulle hyviä sekä piirteitä, jotka nähtiin huonoina. Yksilön minäpystyvyyden voi nähdä olevan mukana musiikinopiskelijoiden ammatillista kasvua tarkastellessa. Musiikinopiskelijan ammatillisen kehityksen voi jossain määrin katsoa alkavan hyvin nuorena, jolloin musiikki on harrastus, eikä tiedossa välttämättä ole muusikon ammattiin kouluttautuminen. Musiikinopiskelijoiden taustat olivat pitkälti samankaltaisia, jossa musiikki on ollut läsnä perhepiirissä. Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa musiikkiharrastuksen aloittamisessa ja pysymisessä. Musiikinopiskelijoiden käsityksiä tutkittaessa selvisi, että lähinnä käsitykset muusikkoudesta olivat monipuolistuneet. Niin motivaatiossa kuin ammatillisessa kasvussakin toiset ihmiset ja ilmapiiri koettiin merkittäviksi. Oman kehityksen huomaaminen motivoi myös. Muusikolta nykyisen työelämän koettiin vaativan soittotaidon lisäksi muun muassa monipuolisuutta, omaa aktiivisuutta ja itsensä esille tuomista. Tärkeäksi koettiin, että muusikolla on jokin oma juttu. Lisäksi musiikin alallakin tulisi muistaa ihminen kokonaisuutena.
Motivaatiolla on suuri merkitys muusikon koulutuksessa. Se on pääosin sisäistä motivaatiota, jossa musiikki ja sen esittäminen itsessään motivoivat. Sisäinen motivaatio ja opiskelijan halu muusikoksi tarvitaan, jotta opiskelija jaksaa harjoitella. Musiikinopiskelijan voi nähdä olevan jo koulutukseen tullessaan motivoitunut, jolloin koulutuksen tehtävänä on pikemminkin motivaation säilyttäminen ja ylläpitäminen. Opiskelut vaativat itsekuria, jonka voi nähdä tarkoittavan toisaalta itsesäädeltyä oppimista ja oppimisen taitoja, toisaalta motivaatiota. Tutkimusaineistossa korostui harjoittelun merkitys, eikä lahjakkuudelle annettu niinkään sijaa. Täten olennaista onkin motivaatio harjoitteluun ja toisaalta oppimisen taidot, jotta oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta. Koulutuksen voikin toivoa tarjoavan erityisesti oppimisen taitojen harjoittamista sekä motivoivien puitteiden ja kehittymisen mahdollistavien olosuhteiden luomista.