Romanikerjäläiset Euroopan Toisina. Kuvitellun Euroopan rakentuminen Helsingin Sanomien romanikerjäläisiä koskevassa kirjoittelussa vuonna 2010
Kettunen, Noora (2015)
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301973
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee sitä, millaista käsitystä Euroopasta rakennettiin romanikerjäläisiä käsittelevässä kirjoittelussa Helsingin Sanomissa vuonna 2010.
Tutkielma on luonteeltaan empiirinen. Sen aineisto koostuu Itä-Euroopasta Suomeen tulleita romanikerjäläisiä käsittelevistä Helsingin Sanomien uutis-, pääkirjoitus- ja kolumniteksteistä vuodelta 2010. Aineisto on eritelty kehysanalyysiä soveltaen kehystämistä koskevan aiemman tutkimuksen tarjoaman teoreettisen pohjan avulla. Työssä tutkitaan, miten romanikerjäläiset HS:n kirjoittelussa esitetään, millaisten kehysten avulla kirjoittelua jäsennetään ja mitä tämän "epäsuoran" lähestymistavan pohjalta voi sanoa kuvitellusta Euroopasta, joka HS:n julkisuustilassa rakentuu.
Analyysi vahvisti aiemman tutkimuksen käsitystä, että romaneja kohdellaan mediassa ankarammin ja leimaavammin kuin muita vähemmistöryhmiä. Helsingin Sanomien kirjoittelua jäsensi ennen muuta kaksi kehystä - uhan ja köyhyyden kehykset - jotka asettuivat lehden tilassa keskinäiseen kilpailusuhteeseen. Kerjääminen nähtiin uhkana ennen kaikkea suomalaiselle hyvinvointivaltiolle, ei eurooppalaisille ihanteille. Köyhyyskehyksen edustajat taas näkivät romanien köyhyyden uhri-kehystä eurooppalaisempana ongelmana. Kukaan toimijoista ei ottanut tilanteesta vastuuta, vaan he ohjasivat vastuuta toisilleen.
Kehysanalyysi sopi hyvin aineistossa esiintyneiden vastakkaisten tulkintatapojen analyysiin. Vastaavanlaista tutkimusta olisi hyödyllistä tehdä myös muiden EU-maiden sanomalehtien romanikerjäläisiä käsittelevästä kirjoittelusta romanien eurooppalaisuuden eri puolien selvittämiseksi.
Tutkielma on luonteeltaan empiirinen. Sen aineisto koostuu Itä-Euroopasta Suomeen tulleita romanikerjäläisiä käsittelevistä Helsingin Sanomien uutis-, pääkirjoitus- ja kolumniteksteistä vuodelta 2010. Aineisto on eritelty kehysanalyysiä soveltaen kehystämistä koskevan aiemman tutkimuksen tarjoaman teoreettisen pohjan avulla. Työssä tutkitaan, miten romanikerjäläiset HS:n kirjoittelussa esitetään, millaisten kehysten avulla kirjoittelua jäsennetään ja mitä tämän "epäsuoran" lähestymistavan pohjalta voi sanoa kuvitellusta Euroopasta, joka HS:n julkisuustilassa rakentuu.
Analyysi vahvisti aiemman tutkimuksen käsitystä, että romaneja kohdellaan mediassa ankarammin ja leimaavammin kuin muita vähemmistöryhmiä. Helsingin Sanomien kirjoittelua jäsensi ennen muuta kaksi kehystä - uhan ja köyhyyden kehykset - jotka asettuivat lehden tilassa keskinäiseen kilpailusuhteeseen. Kerjääminen nähtiin uhkana ennen kaikkea suomalaiselle hyvinvointivaltiolle, ei eurooppalaisille ihanteille. Köyhyyskehyksen edustajat taas näkivät romanien köyhyyden uhri-kehystä eurooppalaisempana ongelmana. Kukaan toimijoista ei ottanut tilanteesta vastuuta, vaan he ohjasivat vastuuta toisilleen.
Kehysanalyysi sopi hyvin aineistossa esiintyneiden vastakkaisten tulkintatapojen analyysiin. Vastaavanlaista tutkimusta olisi hyödyllistä tehdä myös muiden EU-maiden sanomalehtien romanikerjäläisiä käsittelevästä kirjoittelusta romanien eurooppalaisuuden eri puolien selvittämiseksi.