Mitä luokanopettajat voivat oppia lastentarhanopettajilta? Analyysi musiikin merkityksestä, käytöstä ja toimijuudesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, millaisia erilaisia merkityksiä lastentarhanopettajat ja luokanopettajat antavat musiikille lapsen kehityksen ja kasvun mahdollistajana. Tutkimuksella ei ole tarkoitus antaa yleistettävää tietoa tutkittavasta aiheesta, vaan pikemminkin antaa näkökulmia siihen, minkälaisena musiikin merkitys lapsen kehityksessä ja kasvussa lastentarhanopettajien ja luokanopettajien omissa käsityksissä ilmenee sekä millä tavalla musiikki on heidän opetuksessaan läsnä. Informanttien puhetta tarkastellaan tässä tutkimuksessa lisäksi näkökulmasta, miten informantit kuvaavat roolinottoaan musiikkia työssään käyttävinä ammattilaisina - millaisten perspektiivien kautta he puhuvat valinnanmahdollisuuksistaan ja samalla myös omasta toimijuudestaan.

Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla ja haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui kolme lastentarhanopettajaa ja neljä luokanopettajaa. Aineiston analyysi on toteutettu kaksivaiheisena. Analyysin ensimmäinen vaihe on toteutettu sisällönanalyysinä ja toinen vaihe toimijuusanalyysiä soveltaen.

Tutkimusaihetta taustoitetaan teoreettisesti lapsen kehityksessä ja kasvussa yksilön kehityksen varhaisimmista vaiheista lähtien, aina varhaisiän kasvatuksesta perusopetusikään saakka. Teoriaosuudessa tarkastellaan lisäksi musiikin merkitystä lapsen eri toiminnan tasoilla, opetuksessa ja arjessa läsnä olevina monipuolisina musiikkikokemuksina. Musiikki on rakentamassa persoonallisuutta samalla kun lapsi on sekä musiikkikokemusten vastaanottajana että käsittelijänä kuin musiikin tekijänäkin.

Tutkimustuloksissa tulee selvästi esiin musiikin monimuotoinen vaikutus lapsen kehitykseen ja kasvuun. Tutkimukseeni osallistuneilla lastentarhanopettajilla ja luokanopettajilla oli monimuotoinen käsitys musiikin merkityksestä sekä paljon myös yhteneviä ajatuksia musiikin merkityksestä lapsen kehityksessä ja kasvussa. Tulosten mukaan lastentarhanopettajien ja luokanopettajien antamissa merkityksissä ilmenee kuitenkin eroavaisuuksia. Luokanopettajat liittävät musiikin merkityksen vahvasti konkreettisten asioiden oppimiseen sekä lapsen itseilmaisun kehittymiseen. Lastentarhanopettajien käsityksissä painottuu puolestaan musiikin merkitys itsetunnon kasvussa ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä, positiivista vuorovaikutusta lisäävänä ja oppijaryhmän yhteishenkeä rakentavana elementtinä.

Pienimuotoisen ja kokeilevan toimijuusanalyysini perusteella syntyy kiinnostava kuva lastentarhanopettajista vahvoina toimijoina, joiden osaaminen sekä motivoitunut ja tavoitteellinen musiikin käyttö yhdistyy mahdollisuuksiin, joita kulloinenkin opetustilanne ja arkihetki lasten ja musiikin parissa tuottavat ja avaavat. Haastateltujen luokanopettajien toimijuus näyttäytyy analyysissäni musiikin käyttöön liittyen paljon säädellympänä ja kapeampana kuin haastatelluilla lastentarhanopettajilla.