Online-dialogövningar som ett sätt att träna muntliga kunskaper - en fallstudie på användning av webbaserade läromedel hos gymnasister
Pulsa, Jenni (2015)
Pulsa, Jenni
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301964
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301964
Kuvaus
Valinnaisten opintojen tutkielma
Tiivistelmä
Tutkimuksessa suunniteltiin ja kehitettiin online-dialogiharjoituksia lukion ruotsin suullisen kielitaidon opetukseen. Tavoitteena oli selvittää lukiolaisten oppijakokemuksia näistä harjoituksista ja sitä, näyttäytyykö opiskelijaperspektiivistä muutostarvetta ja perusteita vaihtoehtoisten harjoitustapojen käytölle ruotsin opiskelussa. Vastausta haettiin kahdella tutkimuskysymyksellä, joista ensimmäinen selvitti opiskelijoiden näkemyksiä ruotsin kielen käytöstä ja opiskelusta. Toisessa kiinnostuksen kohteena olivat opiskelijoiden raportoimat oppijakokemukset online-harjoituksista. Tiedonkeruumenetelmänä olivat kyselylomakkeet, joihin opiskelijat vastasivat sekä ennen harjoitusten tekemistä että niiden tekemisen jälkeen. Kyselylomakkeiden tärkeimmät taustateemat olivat temperamentti, motivaatio ja kokemus tietokonetyöskentelystä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Aktiiviset oppimistilat -projektia.
Yli puolet opiskelijoista raportoi tarvinneensa ruotsin kieltä koulun ulkopuolella, ja selkeä enemmistö vastasi luottavansa suulliseen kielitaitoonsa. Lähes puolet arvioi, että jännitys luokkahuonetilanteissa vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi lausumiseen. Tulosten perusteella selkeä enemmistö vastaajista käyttää ruotsinkielisiä internetsivuja harvemmin kuin kuukausittain. Myös muussa internetin käytössä ruotsin opiskelun tukena on vastaajien välillä merkittävää vaihtelua, ja vastausten perusteella opiskelijoita on ohjattu internetin hyödyntämiseen kieltenopiskelussa aktiivisemmin englannin kuin ruotsin opinnoissa. Noin puolet vastaajista arvioi oppivansa parhaiten työskentelemällä yksin. Ennen kokeilua suurin osa ei toivonut vaihtelua ruotsin opiskeluun vaan selkeä enemmistö vastasi pitävänsä perinteisestä luokkahuonetyöskentelystä kieltenopiskelussa teknologian käyttöä enemmän.
Online-työskentelytapaa kuvattiin enimmäkseen myönteisesti. Vastausten perusteella moni kuuli omaa ruotsinkielistä puhettaan ensimmäistä kertaa. Rauhallinen tilanne, oma tahti ja parempi keskittyminen mainittiin useimmiten avoimissa vastauksissa. Noin puolet arvioi olleensa online-harjoituksessa vähemmän hermostuneita kuin vastaavassa luokkahuoneharjoituksessa. Suurin osa piti tutkimuksessa kehitettyjä harjoituksia mielekkäänä ja hyödyllisenä tapana harjoitella ruotsin suullista kielitaitoa. Yleisimmät kielteiset kommentit liittyivät teknisiin ongelmiin, alussa koettuun oudoksuntaan, ja tilanteen epäluonnollisuuteen ihmiskontaktin puuttuessa.
Online-työskentelytavalla vaikuttaisi tutkimuksen tulosten perusteella olevan perustellusti paikkansa oppikirjapainotteisten opiskelumetodien lisänä. Myös opiskelijoiden nykyistä kattavampi ohjaaminen hyödyntämään online-sovellusten mahdollisuuksia ruotsin opiskelussa vaikuttaa tarpeelliselta. Suullisen kielitaidon arvioinnin tullessa osaksi sähköistä kielten ylioppilaskoetta on ajankohtaista ja erityisen tärkeää, että lukiolaiset tottuvat online-työskentelytapaan ja oman puheensa äänittämiseen.
Yli puolet opiskelijoista raportoi tarvinneensa ruotsin kieltä koulun ulkopuolella, ja selkeä enemmistö vastasi luottavansa suulliseen kielitaitoonsa. Lähes puolet arvioi, että jännitys luokkahuonetilanteissa vaikuttaa kielteisesti esimerkiksi lausumiseen. Tulosten perusteella selkeä enemmistö vastaajista käyttää ruotsinkielisiä internetsivuja harvemmin kuin kuukausittain. Myös muussa internetin käytössä ruotsin opiskelun tukena on vastaajien välillä merkittävää vaihtelua, ja vastausten perusteella opiskelijoita on ohjattu internetin hyödyntämiseen kieltenopiskelussa aktiivisemmin englannin kuin ruotsin opinnoissa. Noin puolet vastaajista arvioi oppivansa parhaiten työskentelemällä yksin. Ennen kokeilua suurin osa ei toivonut vaihtelua ruotsin opiskeluun vaan selkeä enemmistö vastasi pitävänsä perinteisestä luokkahuonetyöskentelystä kieltenopiskelussa teknologian käyttöä enemmän.
Online-työskentelytapaa kuvattiin enimmäkseen myönteisesti. Vastausten perusteella moni kuuli omaa ruotsinkielistä puhettaan ensimmäistä kertaa. Rauhallinen tilanne, oma tahti ja parempi keskittyminen mainittiin useimmiten avoimissa vastauksissa. Noin puolet arvioi olleensa online-harjoituksessa vähemmän hermostuneita kuin vastaavassa luokkahuoneharjoituksessa. Suurin osa piti tutkimuksessa kehitettyjä harjoituksia mielekkäänä ja hyödyllisenä tapana harjoitella ruotsin suullista kielitaitoa. Yleisimmät kielteiset kommentit liittyivät teknisiin ongelmiin, alussa koettuun oudoksuntaan, ja tilanteen epäluonnollisuuteen ihmiskontaktin puuttuessa.
Online-työskentelytavalla vaikuttaisi tutkimuksen tulosten perusteella olevan perustellusti paikkansa oppikirjapainotteisten opiskelumetodien lisänä. Myös opiskelijoiden nykyistä kattavampi ohjaaminen hyödyntämään online-sovellusten mahdollisuuksia ruotsin opiskelussa vaikuttaa tarpeelliselta. Suullisen kielitaidon arvioinnin tullessa osaksi sähköistä kielten ylioppilaskoetta on ajankohtaista ja erityisen tärkeää, että lukiolaiset tottuvat online-työskentelytapaan ja oman puheensa äänittämiseen.