The use of online learning tools in practicing oral communication skills: a case study of upper secondary school students learner experiences on using Voxopop
Pulsa, Jenni (2015)
2015
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriopinnot - Master's Programme in English Language and Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301963
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lukiolaisten oppijakokemuksia (engl. learner experiences) online-työskentelytavasta ja sitä, näyttäytyykö opiskelijaperspektiivistä muutostarvetta ja perusteita vaihtoehtoisten harjoitustapojen käytölle englannin opiskelussa. Vastausta haettiin kolmella tutkimuskysymyksellä, joista ensimmäisellä luotiin tutkimuksessa testatulle online-työskentelytavalle vertailupohja analysoimalla lyhyesti lukion suullisen kurssin oppikirjaa ja päätehtävätyyppejä. Toinen kysymys selvitti opiskelijoiden näkemyksiä englannin kielen käytöstä ja opiskelusta. Kolmannessa kiinnostuksen kohteena olivat opiskelijoiden raportoimat oppija-kokemukset online-työskentelytavasta. Tiedonkeruumenetelmänä olivat kyselylomakkeet, joihin opiskelijat vastasivat sekä ennen online-harjoitusten tekemistä että niiden tekemisen jälkeen. Kyselylomakkeiden tärkeimmät taustateemat olivat temperamentti, motivaatio ja kokemus tietokoneen välityksellä työskentelystä. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa Aktiiviset oppimistilat -projektia.
Tutkimustulosten perusteella vastaajista muotoutui kuva varsin heterogeenisena joukkona. Suurin osa opiskelijoista raportoi tarvinneensa englannin kieltä koulun ulkopuolella ja luottavansa suulliseen kielitaitoonsa. Lähes kaikki kuitenkin kertoivat toivovansa oppivansa nykyistä paremmin ääntämään, mutta vain alle puolet raportoi käyttävänsä esimerkiksi online-sanakirjoja. Puolet vastaajista arvioi oppivansa parhaiten yksin työskentelemällä. Suurin osa toivoi vaihtelua englannin opiskeluun mutta vastasi pitävänsä perinteisestä luokkahuonetyöskentelystä kieltenopiskelussa teknologian käyttöä enemmän.
Online-työskentelytapaa kuvattiin pääasiassa myönteisesti. Huomattavan moni raportoi kuulleensa omaa englanninkielistä puhettaan ensimmäistä kertaa. Oli yleistä kokea online-harjoitus vastaavaa luokkahuoneharjoitusta vähemmän hermostuttavaksi ja vähemmän paineita aiheuttavaksi. Myös parempi keskittyminen, rauhallinen tilanne ja mukava vaihtelu tavalliseen olivat yleisiä kommentteja harjoituksista. Suurin osa piti harjoittelutapaa mielekkäänä ja hyödyllisenä. Yleisimmät kielteiset kommentit liittyivät teknisiin ongelmiin. Keskeinen havainto oppikirja-analyysin tuloksia ja oppilaiden vastauksia verrattaessa oli, että analysoitu oppikirja ei pääsääntöisesti tarjonnut foneettisia ääntämisohjeita, mutta lähes kaikki vastaajat raportoivat haluavansa oppia ääntämään paremmin. Lähes yhtä moni raportoi hyötyneensä mahdollisuudesta lausumistukeen online-harjoituksessa.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että tutkimuksen perusteella äänisovellusten käytöllä vaikuttaisi olevan perustellusti paikkansa oppikirjapainotteisten opiskelumetodien lisänä. Myös opiskelijoiden kattavampi ohjaaminen hyödyntämään online-sovellusten mahdollisuuksia kielenopiskelussa vaikuttaa tarpeelliselta. Suullisen kielitaidon arvioinnin tullessa osaksi sähköistä kielten ylioppilaskoetta on ajankohtaista ja erityisen tärkeää, että lukiolaiset tottuvat online-työskentelytapaan ja oman puheensa äänittämiseen.
Tutkimustulosten perusteella vastaajista muotoutui kuva varsin heterogeenisena joukkona. Suurin osa opiskelijoista raportoi tarvinneensa englannin kieltä koulun ulkopuolella ja luottavansa suulliseen kielitaitoonsa. Lähes kaikki kuitenkin kertoivat toivovansa oppivansa nykyistä paremmin ääntämään, mutta vain alle puolet raportoi käyttävänsä esimerkiksi online-sanakirjoja. Puolet vastaajista arvioi oppivansa parhaiten yksin työskentelemällä. Suurin osa toivoi vaihtelua englannin opiskeluun mutta vastasi pitävänsä perinteisestä luokkahuonetyöskentelystä kieltenopiskelussa teknologian käyttöä enemmän.
Online-työskentelytapaa kuvattiin pääasiassa myönteisesti. Huomattavan moni raportoi kuulleensa omaa englanninkielistä puhettaan ensimmäistä kertaa. Oli yleistä kokea online-harjoitus vastaavaa luokkahuoneharjoitusta vähemmän hermostuttavaksi ja vähemmän paineita aiheuttavaksi. Myös parempi keskittyminen, rauhallinen tilanne ja mukava vaihtelu tavalliseen olivat yleisiä kommentteja harjoituksista. Suurin osa piti harjoittelutapaa mielekkäänä ja hyödyllisenä. Yleisimmät kielteiset kommentit liittyivät teknisiin ongelmiin. Keskeinen havainto oppikirja-analyysin tuloksia ja oppilaiden vastauksia verrattaessa oli, että analysoitu oppikirja ei pääsääntöisesti tarjonnut foneettisia ääntämisohjeita, mutta lähes kaikki vastaajat raportoivat haluavansa oppia ääntämään paremmin. Lähes yhtä moni raportoi hyötyneensä mahdollisuudesta lausumistukeen online-harjoituksessa.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että tutkimuksen perusteella äänisovellusten käytöllä vaikuttaisi olevan perustellusti paikkansa oppikirjapainotteisten opiskelumetodien lisänä. Myös opiskelijoiden kattavampi ohjaaminen hyödyntämään online-sovellusten mahdollisuuksia kielenopiskelussa vaikuttaa tarpeelliselta. Suullisen kielitaidon arvioinnin tullessa osaksi sähköistä kielten ylioppilaskoetta on ajankohtaista ja erityisen tärkeää, että lukiolaiset tottuvat online-työskentelytapaan ja oman puheensa äänittämiseen.