The use of English among Finnish early education immersion children
Viitanen, Raisa (2015)
Viitanen, Raisa
2015
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301960
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee englanninkielistä kielikylpyopetusta Suomessa. Kyseisen opetusmetodin yleistymisen myötä ilmiötä tulisi tutkia laajemmin eri kielten osalta.
Tutkimus toteutettiin yhdessä tamperelaisessa kielikylpypäiväkodissa keväällä 2009. Tutkimusmenetelminä olivat kyselykaavake sekä havainnointi. Havainnoinnin tukena käytettiin videokuvausta. Päiväkotiryhmän havainnoinnin lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyväksi havaintojani omien lasteni kielen kehityksestä kotioloissa. Tutkimusmateriaalit analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin:
1. Kuinka paljon tutkimuksen kohteena olevat, kielikylpyyn osallistuvat lapset käyttävät englantia luokassa?
2. Millä tasolla lasten kieliopilliset ja leksikaaliset taidot ovat?
3. Millä tasolla lasten kielenymmärtäminen ja tuottaminen ovat?
4. Kuinka paljon lapset käyttävät englantia luokan ulkopuolella?
5. Mikä on heidän asenteensa englannin kieltä kohtaan?
Tulokset osoittivat, että lapset käyttivät englantia vaihtelevasti sekä koulussa että kotona. Kieliopillisia virheitä tapahtui vielä runsaasti, mutta yleensä kommunikaatio ei silti häiriintynyt. Lasten kielenymmärtämisen todettiin olevan melko hyvää, mutta heidän puheentuottamisessaan oli vielä suurta vaihtelua. Asenne englannin kieltä kohtaan oli yleisesti hyvin positiivinen ja lapset tuntuivat viihtyvän kaksikielisessä ympäristössä. Englanninkielisen kielikylpyopetuksen tehokkuudesta ei pystytty tekemään kiistattomia johtopäätöksiä, mutta tutkimustulokset osoittivat, että ainakin kyseisellä ryhmällä kielen kehitys vaikutti olevan suurimmaksi osaksi melko helppoa ja nopeaa.
Vaikka kielikylpy on jo laajalti käytetty opetusmetodi, on se Suomessa vielä verrattain uusi ilmiö ja olisi suotavaa, että sitä tutkittaisiin laajemmin eri näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin yhdessä tamperelaisessa kielikylpypäiväkodissa keväällä 2009. Tutkimusmenetelminä olivat kyselykaavake sekä havainnointi. Havainnoinnin tukena käytettiin videokuvausta. Päiväkotiryhmän havainnoinnin lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyväksi havaintojani omien lasteni kielen kehityksestä kotioloissa. Tutkimusmateriaalit analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tavoitteena oli vastata seuraaviin kysymyksiin:
1. Kuinka paljon tutkimuksen kohteena olevat, kielikylpyyn osallistuvat lapset käyttävät englantia luokassa?
2. Millä tasolla lasten kieliopilliset ja leksikaaliset taidot ovat?
3. Millä tasolla lasten kielenymmärtäminen ja tuottaminen ovat?
4. Kuinka paljon lapset käyttävät englantia luokan ulkopuolella?
5. Mikä on heidän asenteensa englannin kieltä kohtaan?
Tulokset osoittivat, että lapset käyttivät englantia vaihtelevasti sekä koulussa että kotona. Kieliopillisia virheitä tapahtui vielä runsaasti, mutta yleensä kommunikaatio ei silti häiriintynyt. Lasten kielenymmärtämisen todettiin olevan melko hyvää, mutta heidän puheentuottamisessaan oli vielä suurta vaihtelua. Asenne englannin kieltä kohtaan oli yleisesti hyvin positiivinen ja lapset tuntuivat viihtyvän kaksikielisessä ympäristössä. Englanninkielisen kielikylpyopetuksen tehokkuudesta ei pystytty tekemään kiistattomia johtopäätöksiä, mutta tutkimustulokset osoittivat, että ainakin kyseisellä ryhmällä kielen kehitys vaikutti olevan suurimmaksi osaksi melko helppoa ja nopeaa.
Vaikka kielikylpy on jo laajalti käytetty opetusmetodi, on se Suomessa vielä verrattain uusi ilmiö ja olisi suotavaa, että sitä tutkittaisiin laajemmin eri näkökulmista.