Yritysrahoituksen vaihtoehtoiset lähteet ja niiden taloudellisten vaikutusten arviointi
Manninen, Elina (2015)
Manninen, Elina
2015
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301958
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301958
Tiivistelmä
Tutkielman keskeisenä tavoitteena on löytää suomalaisille pk-yrityksille pankkirahoitukselle vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ja rakentaa näistä valintatyökalu yritysten käytännön rahoitussuunnittelun tueksi. Lisäksi tutkitaan, edistääkö vaihtoehtoisten lähteiden käyttäminen sekä niihin liittyvän sääntelyn keventäminen talouskasvua ja työllisyyttä. Tutkimusaihe on tärkeä, koska talouden suhdanne- ja rakenneongelmien ratkaisemisessa pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään kirjallisuuskatsausta.
Tutkimuksessa havaittiin, että keskeisimmät rahoituslähteiden valintaan vaikuttavat tekijät ovat rahoituslähteen ominaisuudet, yrityksen motiivit ja yritysprofiili, haettavan rahoituksen määrä ja hinta, rahoituksen käyttötarkoitus sekä potentiaaliset rahoittajat. Joukkorahoitus, pääomasijoitusrahoitus ja julkinen rahoitus sopivat erityisesti pienille ja mikrokokoisille yrityksille. Kasvettuaan suuremmiksi pienien ja keskikokoisten yrityksien on mahdollista hyödyntää osake- ja joukkovelkakirja-anteja First Northissa, ryhmäjoukkovelkakirjalainoja sekä buyout-tyyppistä pääomasijoitusrahoitusta. Varsinkin innovatiivisille, tieto- ja osaamisperusteisille uutta teknologiaa hyödyntäville kasvuyrityksille sopivat kaikki edellä mainitut markkinaehtoiset lähteet, joista erityisesti pääomasijoitusrahoitus on suhteellisesti tärkein. Lisäksi näille yrityksille suunnataan julkista rahoitusta kasvuun, kansainvälistymiseen ja investointeihin. Pk-yrityksille luotiin rahoitussuunnittelun valintatyökalu, johon on tiivistetty tärkeimmät tiedot edellä mainittujen lähteiden soveltuvuudesta erityyppisille yrityksille.
Vaihtoehtoisten lähteiden vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen johdettiin tutkielmassa sekä suomalaisista että ulkomaisista empiirisistä tutkimuksista, joiden mallit perustuvat endogeeniseen kasvuteoriaan. Teorian mukaan rahoitussektori voi kiihdyttää talouskasvua erityisesti parantamalla pääoman tuottavuutta. Suomen osakemarkkinat voivat lisätä talouskasvua, mikäli ne ovat riittävän aktiiviset ja likvidit. Myös muiden markkinaehtoisten lähteiden ja julkisen innovaatiorahoituksen vaikutukset viittasivat kasvuun. Sääntelyn keventäminen todennäköisesti edistää talouskasvua, mutta yritysten tulojen käytön jatkuessa entisellään pääomavirtojen potentiaalia ei hyödynnetä niin tehokkaasti investointeihin ja kasvuun, kuin olisi mahdollista. Nuoret kasvu- ja mikroyritykset tuottavat Suomessa eniten uusia työpaikkoja. Työpaikkojen syntymistä näissä yrityksissä edesauttaa pääomasijoitukset ja mahdollisesti myös Tekesin julkinen rahoitus.
Pk-yrityksiä kannustetaan käyttämään vaihtoehtoisia rahoituslähteitä erityisesti silloin, kun yritykselle ei myönnetä pankkirahoitusta tai kun yritys hyötyy vaihtoehtoisten lähteiden tarjoamista eduista. Tutkielmassa esiteltyä valintatyökalua voi hyödyntää liiketoiminnassa rahoitussuunnittelun apuna. Vaihtoehtoisten lähteiden käyttöä edistävää kehityspolitiikkaa voidaan pitää suositeltavana, koska se tukee elinkeinorakenteen muutosta ja kasvua.
Tutkimuksessa havaittiin, että keskeisimmät rahoituslähteiden valintaan vaikuttavat tekijät ovat rahoituslähteen ominaisuudet, yrityksen motiivit ja yritysprofiili, haettavan rahoituksen määrä ja hinta, rahoituksen käyttötarkoitus sekä potentiaaliset rahoittajat. Joukkorahoitus, pääomasijoitusrahoitus ja julkinen rahoitus sopivat erityisesti pienille ja mikrokokoisille yrityksille. Kasvettuaan suuremmiksi pienien ja keskikokoisten yrityksien on mahdollista hyödyntää osake- ja joukkovelkakirja-anteja First Northissa, ryhmäjoukkovelkakirjalainoja sekä buyout-tyyppistä pääomasijoitusrahoitusta. Varsinkin innovatiivisille, tieto- ja osaamisperusteisille uutta teknologiaa hyödyntäville kasvuyrityksille sopivat kaikki edellä mainitut markkinaehtoiset lähteet, joista erityisesti pääomasijoitusrahoitus on suhteellisesti tärkein. Lisäksi näille yrityksille suunnataan julkista rahoitusta kasvuun, kansainvälistymiseen ja investointeihin. Pk-yrityksille luotiin rahoitussuunnittelun valintatyökalu, johon on tiivistetty tärkeimmät tiedot edellä mainittujen lähteiden soveltuvuudesta erityyppisille yrityksille.
Vaihtoehtoisten lähteiden vaikutukset talouskasvuun ja työllisyyteen johdettiin tutkielmassa sekä suomalaisista että ulkomaisista empiirisistä tutkimuksista, joiden mallit perustuvat endogeeniseen kasvuteoriaan. Teorian mukaan rahoitussektori voi kiihdyttää talouskasvua erityisesti parantamalla pääoman tuottavuutta. Suomen osakemarkkinat voivat lisätä talouskasvua, mikäli ne ovat riittävän aktiiviset ja likvidit. Myös muiden markkinaehtoisten lähteiden ja julkisen innovaatiorahoituksen vaikutukset viittasivat kasvuun. Sääntelyn keventäminen todennäköisesti edistää talouskasvua, mutta yritysten tulojen käytön jatkuessa entisellään pääomavirtojen potentiaalia ei hyödynnetä niin tehokkaasti investointeihin ja kasvuun, kuin olisi mahdollista. Nuoret kasvu- ja mikroyritykset tuottavat Suomessa eniten uusia työpaikkoja. Työpaikkojen syntymistä näissä yrityksissä edesauttaa pääomasijoitukset ja mahdollisesti myös Tekesin julkinen rahoitus.
Pk-yrityksiä kannustetaan käyttämään vaihtoehtoisia rahoituslähteitä erityisesti silloin, kun yritykselle ei myönnetä pankkirahoitusta tai kun yritys hyötyy vaihtoehtoisten lähteiden tarjoamista eduista. Tutkielmassa esiteltyä valintatyökalua voi hyödyntää liiketoiminnassa rahoitussuunnittelun apuna. Vaihtoehtoisten lähteiden käyttöä edistävää kehityspolitiikkaa voidaan pitää suositeltavana, koska se tukee elinkeinorakenteen muutosta ja kasvua.