"Joku rakastaa toista niin se on" : peruskoulun ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilaiden selityksiä relatiivisten ja metaforisten adjektiivien merkityksistä
Kosunen, Minna (2015)
2015
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506301953
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten peruskoulun ensimmäisen, neljännen ja seitsemännen luokan oppilaat selittävät relatiivisten ja metaforisten adjektiivien merkityksiä. Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten merkitystenselitykset eroavat toisistaan eri-ikäisillä oppilailla sekä miten ne muuttuvat iän myötä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat metaforiset adjektiivit sekä oppilaiden selitykset niistä nimenomaan konkreettisuus-abstraktisuusnäkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan kouluikäisten kielellistä kehitystä juuri abstraktin ajattelun kasvamisen myötä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa eli ensimmäisen ja nel-jännen luokan oppilaat kahdelta kurikkalaiselta alakoululta keväällä 2014 ja toinen Kurikan yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisilta syksyllä 2014. Alakoululaiset haastateltiin, seitsemäsluokkalaiset vastasivat kirjallisesti. Informantteja oli yhteensä 76.
Kyselylomakkeessa oli 18 adjektiivia, joiden merkitykset oppilaat saivat omin sanoin selittää. Niiden lisäksi lomakkeessa oli valintatehtävä, jossa oli kahdeksan adjektiivia ja niille kaikille kaksi eri merkitysvaihtoehtoa.
Tutkimuksen tulokset vastaavat osittain hyvin selvästi kouluikäisten kielellisen kehityksen teorioita sekä ennakko-odotuksia. Abstraktien merkitysten ja käsitteiden tuntemus paranee oppilaiden iän myötä. Toisaalta esille tuli myös se, että joidenkin tuttujen adjektiivien merkitysten tuntemus on lähes yhtä hyvä kaikenikäisillä oppilailla – tulokset olivat siis hyvin adjektiivikohtaisia. Selvin ero merkitystenselitysten kehittymisessä iän myötä oli nimenomaan metaforisten adjektiivien kohdalla.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdessa osassa: ensimmäinen osa eli ensimmäisen ja nel-jännen luokan oppilaat kahdelta kurikkalaiselta alakoululta keväällä 2014 ja toinen Kurikan yhteiskoulun seitsemäsluokkalaisilta syksyllä 2014. Alakoululaiset haastateltiin, seitsemäsluokkalaiset vastasivat kirjallisesti. Informantteja oli yhteensä 76.
Kyselylomakkeessa oli 18 adjektiivia, joiden merkitykset oppilaat saivat omin sanoin selittää. Niiden lisäksi lomakkeessa oli valintatehtävä, jossa oli kahdeksan adjektiivia ja niille kaikille kaksi eri merkitysvaihtoehtoa.
Tutkimuksen tulokset vastaavat osittain hyvin selvästi kouluikäisten kielellisen kehityksen teorioita sekä ennakko-odotuksia. Abstraktien merkitysten ja käsitteiden tuntemus paranee oppilaiden iän myötä. Toisaalta esille tuli myös se, että joidenkin tuttujen adjektiivien merkitysten tuntemus on lähes yhtä hyvä kaikenikäisillä oppilailla – tulokset olivat siis hyvin adjektiivikohtaisia. Selvin ero merkitystenselitysten kehittymisessä iän myötä oli nimenomaan metaforisten adjektiivien kohdalla.