Literaturnaya kartografiya v romane ”Medeya i ee deti” L. Ulickoj

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kronotooppia ja sen muodostumista kirjallisuuden kartografian keskeisenä työkaluna. Työn primääriaineistona on Ljudmila Ulitskajan perheromaani Medeia i ee deti (suomeksi Medeia ja hänen lapsensa), joka kuvaa Sinoplin perheen vaiheita Neuvostoliitossa. Romaania analysoin erityisesti tilallisuuden ja ajan näkökulmasta. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostaa tilan ja ajan käsitteiden teoriat, Robert Tallyn teoria kirjallisuuden kartografiasta sekä keskeisenä kronotooppi-käsite.

Analyysissa tavoitteena on tutkia, miksi valitsemani tila Medeian koti Krimillä on romaanin kronotooppi ja millä tavoin tämä ilmenee romaanissa. Tästä johtuen tarkastelen Medeian kotia hyvin yksityiskohtaisesti niin paikkana kuin sosiaalisena tilanakin. Tutkimuksessa havaittiin, että kodin kronotoopin vastakohtana ovat sen ympärillä ilmenevä jatkuva liike; saapuminen ja lähteminen, mutta myös kodin ympärillä muuttuva maailma. Työssäni pyrin lisäksi selvittämään päähenkilöiden suhdetta kodin kronotooppiin ja kronotoopin merkityksiä heille. Tutkielmassa osoitetaan, että tilan käsitteeseen kiinteästi yhdistetyt sosiaaliset vuorovaikutussuhteet näyttäytyvät suhteessa kodin kronotooppiin korostuneina päähenkilöiden välisinä suhteina sekä valta-asemien muodostumisina. Huomattavaa on myös se, että Medeian kodin pysyvyys näyttää kuvastavan omistajansa Medeian pysähtyneisyyttä.

Tutkimuksessa käsitellään lisäksi romaanissa esiintyvien keskeisten paikkojen, kuten Krim ja Moskova, symboliikkaa, joka puolestaan havainnollistaa niin kirjallisuuden kartografian kuin myös tilan käsitteen teoriaa.