Tasa-arvo historian oppikirjoissa : Sukupuolten esiintyminen 5. luokan historian oppikirjoissa
Urho, Leena (2015)
Urho, Leena
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291949
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506291949
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu peruskoulun viidennen luokan historian oppikirjojen kuvissa ja teksteissä. Peruskoulun opetussuunnitelman joulukuussa 2014 valmistuneet perusteet korostavat sukupuolten tasa-arvoa tavoitteena. Paikalliset uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016. Silloin käytössä olevien oppimateriaalien pitäisi olla uusien opetussuunnitelmien mukaisia. Nykyisiä oppikirjoja käytetään vielä useita vuosia koulujen rajallisten hankintamäärärahojen vuoksi.
Oppikirja on oppilaan tärkein opiskeluväline, koska sitä käytetään oppitunneilla ja oppilas vie sen kotiin tehdäkseen sen avulla kotitehtävänsä ja valmistautuakseen kokeisiin. Opettaja on oppilaalle auktoriteetti ja antaessaan läksyä kirjasta opettaja osoittaa hyväksyvänsä oppikirjan tiedot ja sisällön oikeiksi. Näin oppikirjakin saa auktoriteettiaseman oppilaaseen nähden eikä oppikirjan tietoja tai sen välittämiä asenteita kyseenalaisteta.
Tutkittavaksi otettiin historian oppikirjoista oppilaan ensimmäisenä historianopiskeluvuotenaan käyttämät oppikirjat: Edita Prima Oy:ltä Matkalippu historiaan, Otavalta Historian tuulet sekä Sanoma Pro:n kustantamat Historia kertoo ja Kauan sitten.
Kirjoista etsittiin ja laskettiin kaikki sukupuolittavat ihmistä tarkoittavat sanat sekä kaikki kuvissa olevat ihmishahmot. Sanat lajiteltiin kahteen pääkategoriaan, mies- ja naispuolisiin. Alakategoriat muotoutuivat aineiston mukaan kuvaamaan ihmisten yhteiskunnallista asemaa tai ammattia. Aineistosta nousi vertailukohtia sukupuolen esiintymisen erojen tutkimiseksi ja tulkitsemiseksi. Kuvat jaettiin kolmeen pääkategoriaan, miespuolisiin, naispuolisiin ja neutreihin. Neutriksi tulkittiin ihmishahmo, jonka sukupuolta ei voinut kuvasta määrittää. Kuvat eroteltiin vielä näkyvyyden ja tärkeyden perusteella suurikokoisiin ja pienikokoisiin. Lisäksi patsaat eroteltiin aineistosta erikseen tutkittaviksi.
Kuvien ja sanojen luokittelu edellytti sukupuolen ja sukupuolittamisen pohtimista lapsen ja koulumaailman kannalta. Eri tutkimuksiin tutustumalla hankittiin tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta sekä koulun ja muun yhteiskunnan sukupuolittavista käytänteistä. Lapsen identiteetin rakentumista koulumaailmassa piti tutkia, jotta voitiin arvioida, miten lapsi sukupuolittaisi näkemänsä kuvat tai miten hän tulkitsisi sukupuolittavia sanoja.
Kirjoissa havaittiin selvä lukumääräinen ero mies- ja naissanojen määrässä. Miessanoja oli noin viisinkertainen määrä naissanoihin nähden. Kuvissa mieshahmoja oli nelinkertainen määrä naisiin verraten. Lisäksi miehet esitettiin yleisemmin hallitsevissa rooleissa ja aktiivisina yhteiskunnan toimijoina kun taas naiset esitettiin usein miehen kautta ja passiivisemmissa rooleissa. Yhtään heteronormatiivisesta mallista poikkeavaa ihmistä ei löytynyt eikä sukupuoleltaan dikotomiseen käsitykseen sopimattomia henkilöitä esitetty.
Vaikka kirjoissa oli havaittavissa pyrkimyksiä pois mieskeskeisestä historian kuvauksesta, kirjat näyttivät tarjoavan lapsille perinteisen heteronormatiivisen mieslähtöisen yhteiskuntakäsityksen. Oppikirjojen tekijöiden olisi hyvä pohtia keinoja historian esittämiseksi niin, että kirjat tarjoaisivat monenlaisia samaistumismalleja kaikille lapsille sukupuolesta riippumatta.
Oppikirja on oppilaan tärkein opiskeluväline, koska sitä käytetään oppitunneilla ja oppilas vie sen kotiin tehdäkseen sen avulla kotitehtävänsä ja valmistautuakseen kokeisiin. Opettaja on oppilaalle auktoriteetti ja antaessaan läksyä kirjasta opettaja osoittaa hyväksyvänsä oppikirjan tiedot ja sisällön oikeiksi. Näin oppikirjakin saa auktoriteettiaseman oppilaaseen nähden eikä oppikirjan tietoja tai sen välittämiä asenteita kyseenalaisteta.
Tutkittavaksi otettiin historian oppikirjoista oppilaan ensimmäisenä historianopiskeluvuotenaan käyttämät oppikirjat: Edita Prima Oy:ltä Matkalippu historiaan, Otavalta Historian tuulet sekä Sanoma Pro:n kustantamat Historia kertoo ja Kauan sitten.
Kirjoista etsittiin ja laskettiin kaikki sukupuolittavat ihmistä tarkoittavat sanat sekä kaikki kuvissa olevat ihmishahmot. Sanat lajiteltiin kahteen pääkategoriaan, mies- ja naispuolisiin. Alakategoriat muotoutuivat aineiston mukaan kuvaamaan ihmisten yhteiskunnallista asemaa tai ammattia. Aineistosta nousi vertailukohtia sukupuolen esiintymisen erojen tutkimiseksi ja tulkitsemiseksi. Kuvat jaettiin kolmeen pääkategoriaan, miespuolisiin, naispuolisiin ja neutreihin. Neutriksi tulkittiin ihmishahmo, jonka sukupuolta ei voinut kuvasta määrittää. Kuvat eroteltiin vielä näkyvyyden ja tärkeyden perusteella suurikokoisiin ja pienikokoisiin. Lisäksi patsaat eroteltiin aineistosta erikseen tutkittaviksi.
Kuvien ja sanojen luokittelu edellytti sukupuolen ja sukupuolittamisen pohtimista lapsen ja koulumaailman kannalta. Eri tutkimuksiin tutustumalla hankittiin tietoa sukupuolesta, seksuaalisuudesta sekä koulun ja muun yhteiskunnan sukupuolittavista käytänteistä. Lapsen identiteetin rakentumista koulumaailmassa piti tutkia, jotta voitiin arvioida, miten lapsi sukupuolittaisi näkemänsä kuvat tai miten hän tulkitsisi sukupuolittavia sanoja.
Kirjoissa havaittiin selvä lukumääräinen ero mies- ja naissanojen määrässä. Miessanoja oli noin viisinkertainen määrä naissanoihin nähden. Kuvissa mieshahmoja oli nelinkertainen määrä naisiin verraten. Lisäksi miehet esitettiin yleisemmin hallitsevissa rooleissa ja aktiivisina yhteiskunnan toimijoina kun taas naiset esitettiin usein miehen kautta ja passiivisemmissa rooleissa. Yhtään heteronormatiivisesta mallista poikkeavaa ihmistä ei löytynyt eikä sukupuoleltaan dikotomiseen käsitykseen sopimattomia henkilöitä esitetty.
Vaikka kirjoissa oli havaittavissa pyrkimyksiä pois mieskeskeisestä historian kuvauksesta, kirjat näyttivät tarjoavan lapsille perinteisen heteronormatiivisen mieslähtöisen yhteiskuntakäsityksen. Oppikirjojen tekijöiden olisi hyvä pohtia keinoja historian esittämiseksi niin, että kirjat tarjoaisivat monenlaisia samaistumismalleja kaikille lapsille sukupuolesta riippumatta.